Kuluneen vuoden aikana uutisvirrassa on noussut esille entistä useammin huolestuttava ilmiö, alaikäisten tekemät väkivaltarikokset.
Alaikäisten tekemistä puukotuksista ja pahoinpitelyistä tuntuu uutisoitavaa riittävän Suomessa lähes viikoittain, toisinaan jopa useampaan kertaan viikon aikana.
Poliisi muistutti nuorten väkivaltarikosten kasvusta ja helmikuussa. Silloin poliisi tiedotti alle 21-vuotiaiden tekemien väkivaltarikosten kolminkertaistuneen vuodesta 2015. Suurinta kasvu on ollut alle 15-vuotiaiden keskuudessa.
Poliisin mukaan eniten nuorten väkivaltarikosten kasvua on ollut suurissa kaupungeissa, mutta alaikäisten väkivaltarikosten määrä on kasvanut sekä kaupunkimaisissa, taajaan asutuissa että maaseutumaisissa kunnissa. Tavallisesti alaikäisten väkivaltarikokset kohdistuvat toisiin alaikäisiin.
Poliisin keinot alle 15-vuotiaiden rikoskierteen katkaisemiseksi ovat rajalliset. Alaikäisten kohdalla avainasemassa on lastensuojelu.
Lastensuojelun puolella kamppailua käydään alivoimaisena. Nuorten pahoinvointi on kasvussa, mutta hyvinvointialueiden resurssit kortilla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lastensuojelun sosiaalityöntekijäkohtainen enimmäisasiakasmäärä ylittyi huhtikuussa lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Lastensuojelun työntekijäpulasta kärsii myös Varsinais-Suomen hyvinvointialue.
Samaan aikaan lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvussa. THL:n mukaan vuonna 2023 joka kuudennesta teinistä tehtiin lastensuojeluilmoitus.
Nuorten pahoinvointi näkyy uutisissa väkivaltana, päihderiippuvuutena ja traagisina kohtaloina. Kouluterveyskyselyt ovat kertoneet jo pitkään lasten ja nuorten voivan entistä huonommin. Mieli ry:n johtava psykologi Frans Horneman kutsui alkuvuodesta tilannetta nuorten mielenterveyskriisiksi. Ongelma on silmiemme edessä, mutta ratkaisua emme tunnu siihen löytävän.
Jesse Ranta