Kulunut viikonloppu tarjosi urheiluromantikoille hienoja hetkiä naisten joukkueurheilun parissa.
Paikallista menestystä Vakan alueelle tuli roppakaupalla TPS:n naisten voittaessa jo kolmannen peräkkäisen Suomen mestaruuden salibandyssä. Turkulaisen dynastian syntytarinassa on vahva side SBS Wirmoon, SBS Maskuun ja KaPa -56:een. Peräti 11 mestarijoukkueen pelaajaa on lähtöisin näistä seuroista.
Kasvattajaseurojen merkitystä alleviivaavana yksityiskohtana kerrottakoon, että kaikissa TPS:n kolmessa peräkkäisessä mestaruudessa ratkaisevan voittomaalin on iskenyt SBS Maskun kasvatti. Sunnuntaina voittomaalin iskenyt Noora Rantanen oli asialla myös kaksi vuotta sitten ja viime keväänä juhlat käynnisti hänen siskonsa Laura Rantanen.
Viikonloppu huipentui sunnuntaina Naisleijonien voittaessa MM-pronssia Yhdysvaltain Uticassa käydyissä jääkiekon MM-kisoissa. Tshekin kaatanut Suomi palasi mitalikantaan arvokisoissa kahden kuivan vuoden jälkeen.
Hienoja suorituksia ja upeita joukkueita. Ikävä kyllä myös urheilijoita, jotka eivät saa menestyksestään ansaittua korvausta.
Urheilussa naiset ja miehet eivät ole tasa-arvoisessa asemassa. Ilta-Sanomat kertoi naispelaajien saavan pronssista 5 000 euron suuruisen mitalipalkkion Jääkiekkoliitolta. Kultamitalista maksettu palkkio olisi ollut 10 000 euroa.
Summat kalpenevat miehille bonusten rinnalla. Maailmanmestaruuden voittaneet miehet saivat kaksi vuotta sitten peräti 27 000 euron palkkion. Miespelaajille maksetun bonuksen maksoivat Jääkiekkoliitto ja Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF.
On erikoista, että Kansainvälinen jääkiekkoliitto pitää yllä epätasa-arvoista tilannetta, eikä osallistu naisille maksettaviin mitalibonuksiin. Upporikkaan lajiliiton talous ei siihen kaatuisi, mutta bonusten maksaminen antaisi vahvan signaalin pyrkimyksestä kohti tasa-arvoa.
Eteenpäin on onneksi menty. Vielä 2019 MM-pronssista olisi maksettu Naisleijonille 3 000 euroa. Silti naiskiekkoilijan euro on murto-osa miehen eurosta.
Jesse Ranta