Varsinais-Suomen kuntakartta mullistui vuonna 2009. Kuntien hävikkiä kiihdytti etenkin Salon seudun ratkaisu, kun yhdeksän pikkukuntaa tuli osaksi kaupunkia. Vakan alueella Maskuun fuusioituneista Askaisista ja Lemusta tuli ex-kuntia.
Kun minikunta Velkua liittyi Naantaliin, samalla Vakan levikkialue laajeni aurinkokaupunkiin. Saariston kuntanaimakaupassa olivat mukana myös Merimasku ja Rymättylä. Juuri Naantalia on usein pidetty liitosbuumin jälkeen malliesimerkkinä siitä, kuinka iso kuntaratkaisu hoidetaan fiksusti. Vähiin ovat jääneet sellaiset kommentit, että Naantali olisi jättänyt entiset pikkukunnat heitteille.
Velkualla oli aikoinaan noin 250 asukasta. Nyt Palvan saareen on rakenteilla uusi koulu. Toki Naantali olisi voinut päättää nykytrendin mukaisesti niin, että kyläkoulun ovet naulataan lopullisesti kiinni. Saaristoystävällinen ratkaisu oli kuitenkin toisenlainen.
Saattaa olla niin, että kun asukas joskus harvoin intoutuu antamaan palautetta kotikuntansa viranhaltijoille, niin kyseessä on negatiivissävytteistä kritiikkiä. Tämän lehden pääuutisaukeamalla sävel soi kuitenkin duurissa: merimaskulaiset antavat kehuja Naantalin kaupungille.
Tämän viikon maanantaina Naantalin kaupunginjohtajana aloittanut Laura Leppänen on tulkinnut paikallispäättäjiä niin, että liitoskuntien kehittämistä pidetään hyvinkin tärkeänä (V-SS 22.7.). Aivan oikein Leppänen kuitenkin huomautti, että nyky-Naantali on yksi kaupunki, jossa kokonaisuuden kehittäminen on kaikkien etu.
Se lienee silkkaa faktaa, että joissakin kuntaliitoksissa pienemmän osapuolen kehittäminen on jäänyt retuperälle. Kuntakimppa ei ole ollut eikä ole vastaisuudessakaan tae aiempaa onnellisemmasta elämästä, mutta fuusion jälkihoidossa on erilaisia variantteja.
Kun Naantali sai runsas vuosikymmen sitten lisää saaristoa, niin hölmöltä olisi tuntunut, jos tällaista lisuketta olisi ryhdytty ajamaan alas. Entiset kunnat ovat plussaa Naantalille.
Vesa Penttilä