Tällä viikolla Vakan alueella on liikkeellä viestipyhiinvaellus, Pyhän Olavin mannerreittiä ensimmäisen kerran testaava vaellus, joka lähti toukokuussa Savonlinnasta ja tähtää viikonlopuksi Turkuun.
Viestipyhiinvaellukseen kiteytyy hienosti ajatus siitä, että viesti kulkee eteenpäin, vaikka yksi vaeltaja jäisikin matkasta. Kukaan viestipyhiinvaellukseen osallistunut ei ole kulkenut viestikapulan matkassa koko reittiä Savonlinnasta Vakka-Suomeen (V-SS 9.8.).
Kalannissa vaelluksen välipäivänä järjestettiin ohjelmaa niin, että mukaan pääsivät nekin, jotka eivät jaksaneet tai halunneet kävellä tai pyöräillä seuraavaa etappia, 23 kilometriä Kalannista Vehmaalle.
Käveleminen kokoaa suomalaisia yhteen. Kesäkuun alussa pyhiinvaellus kulki Pyhän Henrikin jalanjäljissä Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen maisemissa. Lokakuun lopussa Naantalin Lux Gratiae -viikonlopun ohjelmassa on jo monta vuotta ollut pyhiinvaellus Jaakobin kävely Naantalin kirkosta Rymättylään.
Kävelytapahtumia järjestetään myös muun kuin hengellisen teeman ympärille. Monessa Vakan kunnassa järjestetään polkuretkiä, jotka korona kyllä laittoi osin tauolle. Louhisaaren reserviläiset ja maanpuolustuskoulutus testaavat syksyisin kuntoaan Maskun marssilla, jonka tavallinen tallaaja voi ottaa myös luontoretkeilyn kannalta.
Olipa kävelytapahtuman järjestäjä kuka tahansa, missään ei ole kysytty osallistujan motiivia lähteä tapahtumaan. Pyhiinvaeltajan ei tarvitse kertoa, onko kirkollisveroa maksettu, urheiluseuran tapahtumissa ei kysytä sijoituksia puolimaratonilla eikä reserviläisten tapahtumassa Nato-kantaa.
Kävelyillä saa halutessaan juttuseuraa, mutta saa niissä halutessaan olla myös omissa mietteissään ja ajatuksissaan. Kävelyn positiivisista terveysvaikutuksista on niin paljon tutkimustietoa, että jokainen askel on kannattava, hoitaa sillä terveyttään, hengellisyyttään, luontosuhdettaan tai sosiaalisia suhteita. Alkuun riittää se, että haluaa ottaa muutaman askeleen.
Heli Mäki-Laurila