On väitetty, ettei ökyomakotitalojen rakentaminen suurille tonteille ole enää samanlainen haave kuin menneinä aikoina. Tämä arvelu taitaa koskea tonttikoon osalta etenkin tiiviiksi kaavoitettuja asuinalueita. Jos ihminen haluaa rakentaa kotipesän haja-asutusalueelle maaseudun rauhaan, niin silloin jo kuntapykälien mukaan tontilla pitää olla lääniä enemmän kuin taajamissa.
Maskussa kunnanhallitus lähetti maanantaina Palsalan asemakaavan valtuustolle hyväksyttäväksi. Pienehkön kunnan kaavassa erikoisuus on se, että tarjolle tulee sellaisia lilliputtitontteja, joiden kaupunkimaista neliömäärää on totuttu maaseudulla naureskelemaan.
Voi olla, että suunnilleen 1000 neliömetrin omakotitonttia on pidetty miniminä kaupunkien ulkopuolella. Nyt Maskun asumistarjontaan tuovat lisävaihtoehtoja erillispientalokortteleiden minitontit, joiden pinta-ala on nipistetty 300–600 neliöön. Tulevaisuus antaa vastauksen siihen mielenkiintoiseen kysymykseen, onko näin pienillä rakennuspaikoilla kysyntää väljässä kuntamaisemassa.
Kun Maskun kunta hankki taannoin jo valmiiksi kaavoitetun Pirttimäen alueen, tonttimyynti sai vauhtia. Palsalan alueen pelto on tyystin toisenlainen rakennuspaikka kuin metsäinen Pirttimäki. Ehkä jotkut kavahtavat asettumista peltoalueelle moottoritien läheisyyteen.
Toisaalta Palsalan sijainti on mitä mainioin esimerkiksi lapsiperheille. Melkeinpä kivenheiton päässä sijaitsevat päiväkotien lisäksi Hemmingin, Kurittulan ja Tammenahjon koulut. On helppoa kuvitella, että etenkin vielä uutuuttaan hohtava Kurittulan alakoulu olisi jonkin sortin houkutin.
Palsalan plussiin lukeutuu se, että näpsäköiden pikkutonttien lisäksi kaava mahdollistaa asumisen myös perinteisemmillä omakotirakennuspaikoilla ja myös rivitaloissa. Kun väestöllä on erilaisia asumistoiveita, niin tarjonnan monipuolisuus korostuu.
Tosin Palsalan kaava ei poista harmitusta uusien kerrostaloasuntojen puutteesta. Tämä koskee muitakin kuntia.
Vesa Penttilä