Viikonloppuna juhlittiin Suomen luonnon päivää monissa tapahtumissa ympäri Suomen. Vakan alueen kunnista ainakin Nousiainen juhli päivää Kurjenrahkan kansallispuistossa pidetyssä tilaisuudessa.
Kun tilaisuuksia pidetään kansallispuistoissa, hämärtyy ajatus, että luontoa on muuallakin kuin rauhoitetuilla tai suojelluilla alueilla. Luontoa on se, kun Mynämäen joista tutkitaan rapu- ja vaelluskalakantoja. Luontoa on sekin, kun maskulaisesta lammesta löytyy kiehkuravesiruttoa, joka on aggressiivisesti leviävä vieraslaji.
Jokien koeravustuksessa löydetty täplärapukin määritellään nykyään vieraslajiksi, vaikka sitä on aikoinaan tarkoituksella istutettu jokiin, kun laji kestää rapuruttoa paremmin kuin kotimaan vesistöihin kuulunut jokirapu.
Kiehkuravesiruton ja Vakan alueelta useampana kesänä löytyneen aurinkoahvenen alkuperäksi on arveltu kotiakvaariota. Akvaarion omistajalla on saattanut olla kaunis ajatus suoda lemmikeilleen vielä vähän elinikää, kun kalat on kipattu luonnonvesiin. Seuraus saattaa olla yhteiskunnalle kallis ja luonnolle tuhoisa. Vaikka kalat kippaisi lampeen, joka ei ole vesiteitse yhteydessä muihin vesistöihin, luonto auttaa lajien levittämisessä ja esimerkiksi linnut voivat siirtää kaloja muualle.
Akvaarioveden mukana vesistöön leviää myös sinne kuulumattomia kasveja, jotka saattavat luonnonvesissä räjähtää valtaviksi kasvustoiksi. Kasvien siirtämisessä auttavat tarkoittamattaan myös ihmiset. Hyvin menestyvät vieraslajit heikentävät kotoperäisten lajien selviytymistä.
Vastuullisesti pitää toimia siis myös neljän seinän sisällä, ei vain suojelualueella. Luontoa voi juhlia aurinkoahvenia onkien ja jättibalsamia kitkien muulloinkin kuin virallisena juhlapäivänä.
Luonto ei ole muusta irrallinen saareke vaan yhteydessä vähän kaikkeen. Yksi pelottavimmista esimerkeistä on tältä kesää Pohjanmaan turkistarhoilta, kun luonnonvaraiset lokit lintuinfluenssoineen törmäsivät suomalaiseen elinkeinoon.
Heli Mäki-Laurila