Ensi vuonna toimintansa aloittavilla hyvinvointialueilla valtuusto on ylin päättävä elin, johon Varsinais-Suomessa kuuluu 79 jäsentä. Tämän lisäksi maakunnalliseen päätöksenteon valmisteluun tarvitaan viranhaltijatyötä ja valtuuston ohella muita luottamushenkilötasoja.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmistelujohtaja Antti Parpo toteaa (V-SS 1.2.), että valmistelutyössä aluehallituksen tukena olisi lautakuntia. Parpon tavoitteena on, että organisaatiomallin ylin taso oli valmiina jo helmikuun loppuun mennessä.
Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran Uudet vaikuttamisen tavat -projektin johtava asiantuntija Joonas Leppänen heittää harkittavaksi tyystin toisenlaisen ajatuksen (V-SS 1.2.). Kysymys kuuluu: voitaisiinko Leppäsen raskaaksi kuvailema lautakuntarakenne korvata hyvinvointialueilla vaikuttajafoorumeilla?
Sitra kuvailee itseään tulevaisuustaloksi, jonka toimintaa ohjaa visio Suomesta kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Nyt Sitra kysyy, kuuluuko asukkaiden ääni hyvinvointialueilla.
Kun hyvinvointialue on uusi demokratian taso, niin toki nyt olisi luonteva paikka miettiä tuoreita osallistumiskeinoja. Tätä tukee myös se, että aluevaalien äänestysprosentti jäi surkeaksi.
Jos nyt pitäisi veikata, niin tuskin hyvinvointialueilla ryhdytään hyljeksimään kunnista tuttua lautakuntamallia. Jos näin käy, päättäjiä ei pidä syyllistää vanhakantaisesta ajattelusta. Idea lautakuntatyöskentelyä kevyemmästä vaikuttajafoorumista kuulostaa kieltämättä hienolta, mutta samalla siinä hieman hömppä haiskahtaa.
Voi vain arvuutella, kuinka sitoutuneita foorumilaiset olisivat. Kun hyvinvointialueiden lautakuntiin olisi runsaasti tyrkyllä puolueaktivisteja, niin heillä todennäköisesti olisi tärkeässä maakunnallisessa luottamustehtävässä todellista vaikuttamishalua.
Kyllä kai päätöksenteko vaatii selkeän esityksen, jonka pohjalta poliitikot tekevät ratkaisuja. Foorumissa asiat voisivat jäädä rupatteluasteelle.
Vesa Penttilä