Televisiojulkkis Pia Penttala vieraili viime viikolla Maskun Kurittulan koulussa kertomassa, kuinka vanhempien pitäisi lasten kanssa toimia (V-SS 26.9.). Supernanny Suomi -ohjelmasta tuttu lapsiasioiden asiantuntija lateli fraaseja ja ympäripyöreyksiä, jotka ovat itsestäänselvyyksiä ainakin lähes jokaisessa lapsiperheessä.
Toki on olemassa perheitä, joissa lapset ovat normista poikkeavia kauhukakaroita. On myös sellaisia perheitä, joissa vanhempien kasvatushanskat ovat hukassa. Ei elo lasten kanssa aina ole välttämättä helppoa, mutta toisaalta kyse ei ole myöskään kuluneen fraasin mukaan rakettitieteestä.
Onneksi Penttala teilasi nykykieleen ilmaantuneen termin laatuajasta. Onko laatuaikaa se, jos äiti tai isä järjestää omien kiireidensä keskellä silloin tällöin tunnin tai pari jotakin huippuhauskaa puuhailua jälkikasvunsa kanssa? Nuo voivat olla laadukkaita tuokioita, mutta enemmän laatua tarjoaa tylsä ja tavallinen arki, jossa vanhemmat ovat läsnä. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö lapsille pitäisi antaa myös kivaa hupsuttelua.
Uutiset ja tutkimustulokset kertovat säännöllisesti, kuinka lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ja pahoinvointi ovat lisääntyneet. Tällainen on varsin karua kertomaa. Ihmisen elämä voin vinksahtaa ikävän lopullisesti sivuraiteille jo taipaleen alkumetreillä.
Tämän ikävän faktan torjumiseksi monet keinot ovat sallittuja. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ajetaan sisään Australiassa kehitettyä Cool Kids -hoitomallia, jolla pyritään löytämään työkaluja nuorten ahdistuksen kukistamiseen (V-SS 21.9.). Maakunnan ensimmäiset menetelmäosaajat työskentelevät Maskussa ja Nousiaisissa, mutta oppia jaetaan laajemmin koko hyvinvointialueelle.
Kun Penttala kritisoi sanontaa laatuajasta, niin myös muut termit kaipaisivat täsmennystä. Koulukiusaaminen on monissa tapauksissa aivan liian mieto ilmaisu. Kyse on usein henkisestä tai fyysisestä kouluväkivallasta, jolla on pitkiä vaikutuksia.
Vesa Penttilä