Kaukana ovat ajat, jolloin myös pienehköihin kuntiin nousi hulppeita kunnanvirastorakennelmia. Vakan alueella on lukuisia esimerkkejä viimeksi kuluneen kolmen vuosikymmenen aikana siitä, kuinka kunnissa on käytetty luovuutta silloin, kun kunnantalo on tarvinnut uusia tiloja. Hintavien virastopalatsihankkeiden tilalle on löydetty muita ratkaisuja.
Kunnanviraston muutto tulee lähiaikoina ajankohtaiseksi Vehmaalla, jossa nykyiset tilat kärsivät sisäilmaongelmista. Kunnanhallitus ei vielä maanantaina päätöksiä tehnyt, mutta yhteinen kanta oli se, että tiloja etsitään kunnan omista kiinteistöistä (V-SS 17.2.). Entinen Säästöpankin kiinteistö putosi kisasta kunnanjohtajan päinvastaisesta esityksestä huolimatta.
Myös Kustavi miettii kunnantalon tulevaisuutta. Nykyisen rakennuksen remontin lisäksi pohdinnassa on muu toimitilaratkaisu. Suunnittelutoimikunta kokoontuu maaliskuussa.
Naapurikunnat Mynämäki ja Nousiainen ovat päätyneet viime vuosina toisistaan poikkeaviin ratkaisuihin. Mynämäen virasto muutti ensin Osuuspankin yläkertaan vuokratiloihin ja sieltä viime vuonna kunnan omistamaan entiseen käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen. Sisäilma oli taas syynä, kun Nousiainen jyräsi vanhan kunnantalon maan tasalle uuden liikuntahallin tieltä. Toiminta siirtyi ulkonäöltään vaatimattomaan tilaelementtirakennukseen.
Syvän laman ajoilta 1990-luvun alkuvuosilta löytyy neljä erilaista mallia: Naantali rakensi uuden kaupungintalon, Uusikaupunki osti sairaanhoitopiiriltä virastotiloiksi psykiatrisen sairaalan päärakennuksen eli Mörnen talon, Taivassalon kuntahenkilöstö muutti valtion virastotaloon ja Masku käytti hyväkseen Säästöpankin romahduksen ostamalla tilat kunnan keskustasta. Sekä Taivassalossa että Maskussa ehdittiin jo piirtää uusien virastorakennusten suunnitelmat.
Kunnantalopröystäily on onneksi ohi, sillä verorahoille on parempaakin käyttöä. Se riittää, että kuntaväki voi työskennellä toimivissa tiloissa.
Vesa Penttilä