Tämä on jo tuttu juttu: kunnissa on voivoteltu tiukkaa taloustilannetta. Jos joskus jossakin kunnassa syntyy taloudellisesti hyvä tai ainakin siedettävä vuosi, niin henkseleitä ei ole tapana paukutella.
Hyvässä rahatilanteessa yleensä muistutetaan, että vaara väijyy nurkan takana eli synkemmät ajat ovat edessä. Vakka-Suomen Sanomat on alkuvuoden aikana julkaissut uutisia alueen kuntien viime vuoden tilinpäätöksistä. Yhteenvetokooste (V-SS 12.4.) kertoo selkeästi, kuinka isoja eroja kahdeksan kunnan taloudessa on.
Puolet alueen kunnista teki viime vuonna alijäämäisen tilinpäätöksen. Yksi miinusvuosi ei välttämättä ole katastrofi, mutta varmasti talouden pakkaslukemat laittavat viranhaltija- ja luottamushenkilökaartissa hälytyskelloja soimaan. Kaikkien kuntien taseessa on kuitenkin sen verran puskuria, ettei konkurssi välittömästi uhkaa.
Muutamissa kunnissa on jo laadittu talouden tasapainottamisohjelmia. Tämä taitaa olla pakkoratkaisu, sillä veroruuvia ei voi kuitenkaan tolkuttomasti kiristää. Veroprosentit ovat kunnissa harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta nousseet melkoista kyytiä vuosien saatossa.
Jollei verotuloja pysty merkittävästi lisäämään, niin toinen vaihtoehto on säästöjen etsintä. Tämäkin on hankala rasti, sillä käytännössä kyse on joidenkin kuntapalveluiden heikkenemisestä. Jos tällaisiin ratkaisuihin päädytään, niin aina joku älähtää.
Verotuksen kiristymisen lisäksi kunnat ovat rankasti velkaantuneet. Jos Vakan alueella unohdetaan lainaton Naantali, niin asukasta kohti kertynyt velkataakka ulottuu Kustavin 2626 eurosta Nousiaisten 6336 euroon.
Suomen Kuntaliiton talousbarometri kertoi helmikuussa, että kuntien viranhaltijajohdossa lähitulevaisuuden talousnäkymät ovat peräti synkkiä. Samoilla linjoilla olivat Vakan alueen kuntajohtajat (V-SS 22.2.).
Joskus raha tai lähinnä sen puute vauhdittaa kuntaliitoksia. Kun kunnat tykkäävät säilyä itsenäisinä, niin tämäkään ei ole mieluisa ratkaisu.
Vesa Penttilä