Tämä lienee ikuisuusaihe kuntajohtajien ja luottamushenkilöiden puheenvuoroissa: tiukkaa on taloudessa.
Jos joskus menee himpun verran paremmin, niin harva kunta lähtee talousluvuillaan keulimaan. Varoittava sormi sojottaa helposti niin, että hetkellisestä hyvästä tilanteesta huolimatta synkkä tulevaisuus väijyy jo nurkan takana.
Vakka-Suomen Sanomat kysyi levikkialueen kuntajohtajilta laajassa jutussa (V-SS 22.2.), millaisia ajatuksia Suomen Kuntaliiton helmikuun alkupuolella julkaiseman talousbarometrin tulokset aiheuttavat. Jos oli barometrin viesti häijyä luettavaa, niin pitkälti samoilla linjoilla olivat myös Vakka-alueen ykkösviranhaltijat.
Muun muassa tällaisia kommentteja kuntajohtajat antoivat: näkymien nopea synkentyminen lisää epävarmuutta, talouden saaminen kestävälle ei ole helppoa, kuntatalouden haasteet heijastuvat ihmisten arkeen, talousbarometri antaa synkän ja samanaikaisesti realistisen kuvan kuntatalouden tulevien vuosien kehityksestä, arvio voimakkaasta talouden tilan heikkenemisestä on todella huolestuttava, talouden sopeutusohjelma on meneillään, valtion kosto on tulossa kuntien suuntaan lähivuosina jossakin muodossa.
Noista vastauksista on vaikea suurta hupia löytää. Lausunnot ovat kuitenkin linjassa koko valtakunnallisen talousbarometrikyselyn tulosten kanssa. Puolet kyselyyn vastanneista arvioi, että oman kunnan talousnäkymät ovat seuraavan vuoden aikana huonot tai peräti erittäin huonot. Muutos on raju, sillä vielä tällä hetkellä kolme neljäsosaa kuvaili kuntansa taloustilannetta keskimääräiseksi tai jopa vahvaksi.
Lähitulevaisuus näyttää, onko Vakan alueen ja koko maan arvioinneissa liiallista mollivoittoisuutta. Vai onko kyse siitä, että perinteiseen tapaan kuntakenttä vaikeroi, kuinka ankealta tulevaisuus taas näyttää?
Mahdolliset ajatukset jättikuntien perustamisesta tuskin tarjoaisivat oikotietä onnelaan. Myös pikkukunta voi olla menestyvä, kuten on monesti huomattu.
Vesa Penttilä