Sota ei yhtä miestä kaipaa -sanontaa pitää nykyisenä sukupuolineutraalina aikana muokata niin, että miehen tilalle otetaan henkilö. Tästä jatkoväännöksenä voi todeta, ettei kunta yhtä henkilöä kaipaa.
Nousiaisissa oli muutama vuosi sitten erikoinen tilanne, kun johtavien viranhaltijoiden joukko vaihtui melkeinpä yhdessä rysäyksessä. Kunnanjohtaja Teemu Heinonen ja hallintojohtaja Riikka Liljeroos olivat valintahetkellä reippaasti alle kolmekymppisiä, joten iän vuoksi valtavaa työkokemusta ei voinut olla. Tekninen johtaja Jarmo Rauvola ja sivistysjohtaja Pasi Isokangas edustivat jo jonkin verran varttuneempaa kaartia.
Niin vain Nousiainen on köpötellyt eteenpäin taannoisesta johtajien joukkovaihdoksesta huolimatta. Paikallisille päättäjille on nostettava hattua ennakkoluulottomasta asenteesta, jossa ei annettu sijaa ikärasismille vuosimäärien ala- tai yläpäässä. Virkoihin kelpasivat johtajatason vertailussa junnuikäluokkaan kuuluneet ja myös eläkeikää lähestyvä.
Hallintojohtaja on jo kertaalleen ehtinyt vaihtua Nousiaisissa ison myllerryksen jälkeen. Nyt kunnassa on taas kaksi johtopaikkaa avoinna: Nousiainen hakee teknistä johtajaa ja hallintojohtajaa. Lisäksi Heinonen on ollut pari kertaa loppusuoralla lähikuntien johtajakisoissa, mutta vielä valinta ei ole kohdalle osunut. Tuskin Heinonen kuitenkaan tekee Nousiaisissa hannurämömäistä virkauraa.
Uudessakaupungissa ykkösviranhaltija ei ainakaan heti vaihdu, koska Atso Vainion taival Satakunnan maakuntajohtajaksi tyssäsi. Mynämäessä ensi vuonna eläköityvän kunnanjohtajan Seija Österbergin seuraajaksi on tyrkyllä kymmenkunta ehdokasta. Ehkä Mynämäen päättäjät olisivat toivoneet laajempaa ja kenties tasokkaampaa kunnanjohtajahakijalistaa.
Johtavia viranhaltijoita tulee ja menee. Varmasti kunnissa on tehty myös virhevalintoja. Silti sopii pohtia, millainen olisi vaikkapa kunnanjohtajan sopiva virkaura: näpsäkkään tehokas pätkä vai vuosikymmenten taival?
Vesa Penttilä