Pesäpalloa on luonnehdittu Suomen kansallispeliksi. Siinä voisikin tulla menestystä, jos kansainvälisiä mestaruusmittelöjä järjestettäisiin. Tosin nykyisestä jalkapallobuumista huolimatta jääkiekko on edelleen ykkönen monien suosikkijoukkuelajilistalla.
Viime viikolla päättyneet jääkiekon MM-kisat olivat lätkähekumaan tottuneille suomalaisfaneille varsin kummalliset. Toisena peräkkäisenä keväänä leijonamiehistö pullahti pihalle ennen mitalimatseja.
Kolmeen maailmanmestaruuteen ja yhteen olympiakultaan luotsanneen sankarivalmentajan Jukka Jalosen pesti maajoukkueen ykköspiiskurina sai umpisurkean lopun. Lisäksi herrasmiehenä tunnettu Jalonen ruostutti kruunuaan vastaamalla junttimaisesti toimittajien asiallisiin kysymyksiin. Käytöstavat pitäisi muistaa myös silloin, kun kaukalossa tulee köniin.
Jalonen ei kuitenkaan ollut joukkueen kärkihölmö. Tämän tittelin nappasi NHL-konkari ja joukkueen kapteeni Mikael Granlund, joka suorastaan idioottimaisella tavalla törttöili itsensä ulos ensimmäisestä pudotuspelistä. Joukkueen suurin tähti sikaili merkityksettömässä runkosarjan päätösottelussa Sveitsiä vastaan pelikiellon arvoisesti. Tosin ei Granlundista ollut aiemmissakaan peleissä sellaiseksi huippuhahmoksi, joka olisi reppuselässään kantanut joukkuetta kohti mainetekoja.
Suomi voitti kahdeksassa ottelussaan vain Iso-Britannian, Norjan ja Tanskan kaltaiset lilliputtikiekkomaat. Surkuhupaisaa oli se, että Suomi tarvitsi brittien apua, jotta jatkopaikka heltisi alkusarjasta pudotuspeleihin.
Kieltämättä Suomi sai ensimmäisen pudotusmatsin jatkoajalla heppoisesti tuomitun jäähyn, joka osaltaan ratkaisi voiton Ruotsille. Tästä on kuitenkin turha nillittää, sillä länsinaapuri oli ottelussa selkeästi parempi joukkue.
Piristävällä tavalla finaaliin etenivät Tshekki ja Sveitsi. Onneksi taas ensi keväänä leijonaturkkia voi putsata maailman ainoassa lajissa, jonka MM-kisoissa kaikki parhaat urheilijat eivät ole mukana.
Vesa Penttilä