Kylätoiminta kukoistaa Vakan alueella. Varsinais-Suomen Vuoden kylä -titteli meni viime vuonna Nousiaisten Valpperiin, jossa vietettiin lauantaina maakunnallista kyläpäivää. Taas osui kohdalleen, kun Valpperin seuraaja julkaistiin: nyt varsinaissuomalainen Vuoden kylä on Maskun Askainen.
Askaisten valinta on mainio esimerkki siitä, ettei kuntaliitos ole tappotuomio syrjäkylille. Askaisista tuli yhdessä Lemun kanssa osa Maskua vuonna 2009. Askainen on nyt kuntataajaman näkövinkkelistä Maskun kaukaisin kylä, mutta se ei ole johtanut näivettymiseen.
Jollakin tavalla hienolta olisi tuntunut, jos Askainen olisi ollut ensimmäinen entinen kunta, joka Vuoden kyläksi nimetään. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä edelle ehtivät Västanfjärd vuonna 2019 ja Karuna vuonna 2013. Tavallaan myös Pyhämaan Luodon titteli vuodelta 2015 oli kunnianosoitus koko ex-kunnalle, nykyiselle Uudenkaupungin reuna-alueelle.
Varsinais-Suomen kylät -yhdistys on jakanut kyläpalkintoja vuodesta 2002 alkaen. Vakan alueen menestys on ollut vallan mainiota. Ennen Pyhämaan Luotoa, Valpperia ja Askaista kylävoittoa on juhlittu Mynämäen Asemanseudulla vuonna 2014, Naantalin Livonsaaressa vuonna 2012 ja Taivassalon Vehaksessa vuonna 2007.
Jos nyt pitäisi veikata, niin ei tämä juhlinta Vakan alueella tähän jää. Lokalahti-seuran puheenjohtaja Seppo Laine kysyi muutama viikko sitten, voisiko Lokalahti olla varsinaissuomalainen Vuoden kylä (V-SS 4.8.). Nyt mennään spekulaation puolelle, kun arvuutellaan, olisiko Mietoisilla menestymismahdollisuuksia kyläkisassa. Entinen kunta ei ole kuolleeksi kangistunut Mynämäen kupeessa.
Kylissä taajamien ulkopuolella on elämää. Tämä lienee tärkeämpää kuin yhdelle kylälle vuosittain myönnettävä komea titteli.
Jos haluaa elämäänsä jo fraasilta kuulostavaa yhteisöllisyyttä, niin sitä löytyy pikkukylistä. Yhdessä tekemisen meininki tuppaa hiipumaan isommissa taajamissa. Niissä on helppo suojautua omaan pirttiin.
Vesa Penttilä