Myös Vakan alueen levikkikunnissa on tuttua puuhaa se, että huonoon kuntoon kulahtaneita kouluja jyrätään maan tasalle uudisrakennusten tieltä. Tällaiset ratkaisut ovat siinä mielessä varmoja valintoja, että uusi on aina uutta.
Kun vanhojen koulutilojen remontoiminen on kallista lystiä, niin helposti päättäjien mieleen saattaa juolahtaa ajatus siitä, että uuden rakentaminen voisi olla parempi vaihtoehto. Toki uusi opinahjo saattaa olla hintavampi ratkaisu, mutta uudisrakentamisen tulevaisuusennusteet ovat paremmat kuin vanhojen pömpelien peruskorjaushankkeissa.
Vakan alueella kouluja on lanattu nurin viime vuosina ainakin Maskussa, Vehmaalla, Nousiaisissa ja nyt myös Uudessakaupungissa. Joissakin kunnissa tuttua puuhaa on valtakunnallisen trendin mukaisesti myös se, että pienten kyläkoulujen ovet suljetaan lopullisesti.
Alueella on tehty myös muotivirtauksesta poikkeavia koulupäätöksiä. Nousiainen rakensi taannoin Valpperin pikkukylään uuden alakoulun. Samoin teki Naantali Velkuan saaristominikylässä.
Kun kunnat pyrkivät houkuttelemaan uusia asukkaita, niin useimmiten muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä. Jos maaseutukunnan päivähoito- ja koulupalvelut ovat heikossa jamassa, niin houkuttelevuus muuttoon vähenee.
Suomalaisten kiinnostus lasten hankintaan jatkaa alamäkiluisua. Kun vauvoja ja tulevia koululaisia syntyy yhä vähemmän, niin tämä johtaa automaattisesti siihen, että kunnissa joudutaan yhä harkitsemaan kyläkouluverkoston harventamista.
Asia nousi esille viime viikolla Maskun valtuustossa, jossa muutamassa kommentissa oli huolta Askaisten koulun tulevaisuudesta. Se on selvää, että Askaisten koulun mahdollinen lakkauttaminen olisi melkoinen kuolinisku Maskuun liittyneelle ex-kunnalle.
Vaikka kouluverkko saattaa yhä supistua, niin Varsinais-Suomessa voi lohduttautua sillä, että välimatkat ovat minimaalisia verrattuna moneen muuhun Suomen kolkkaan. Kuljetus maksaa, mutta siitä selviää rahalla.
Vesa Penttilä