Olipa kerran äiti, joka toivoi äitienpäivälahjaksi sitä, että perheen isä pakkaisi lapset mukaansa ja jättäisi hänet muutamaksi tunniksi – tai jopa koko päiväksi yksin kotiin.
Lapsiperheiden ja varsinkin äitien uupumus on monia koskeva tosiasia, josta Vakkakin uutisoi viime viikon perjantaina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan suomalaisista vauvaperheistä noin kolmanneksessa äidit ovat kokeneet uupumisen oireita. Uupuneita ja väsyneitä oli eniten Kainuussa, 42 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista.
Vakan alueen kunnista Uusikaupunki, Vehmaa, Taivassalo ja Kustavi olivat mukana kuntanipussa, jossa uupumuksen oireita koki 36 prosenttia synnyttäneistä. Mynämäen, Maskun, Nousiaisten ja Naantalin sisältäneessä nipussa samaa sanoi 15 prosenttia äideistä.
Pienen vauvan tarpeisiin tulee vastata viivytyksettä, eikä se katso vuorokaudenaikaa tai väsymyksen tasoa. Monilapsisessa perheessä tarpeita ei ole pelkästään vauvalla.
Jatkuva palveluksessa oleminen voi tehdä vanhemmille tiukkaa, ja väsymystä lisäävät hyvän vanhemmuuden paineet. Nykyvanhemmuus tuntuu olevan asiantuntijatehtävä, jota suoritetaan tiedostaen ja intensiteetillä. Lisäksi kodin olisi mielellään oltava sosiaalisen median armottoman silmän kestävä, siisti ja pohditulla maulla sisustettu, ja mukuloiden puettuina veikeisiin vaatteisiin.
Sanotaan, että vanhempien elämän ei tulisi pyöriä lasten ympärillä, vaan lasten on tarkoitus tulla osaksi vanhempien elämää. Väsymystä torjuu tehokkaasti se, että vanhemmalla voi edelleen olla omat menonsa ja harrastuksensa, nekin, joihin lapset eivät mukaan sovi.
Mummit ja kummit ovat silloin arvossa arvaamattomassa. Pienen lapsen äidille voi sanoa, että mene, huolehdin kaikesta. Joskus tosin on hyödyllisempää sanoa, että anna, vien lapsesi puistoon, retkelle, yökylään, pois.
Silloin väsynyt äiti saa levätä kotona ilman, että kukaan kinuaa, metelöi tai tarvitsee yhtään mitään. Sillä kodin soisi olevan levon paikka myös äideille.
Saara Huovinen