Juuri kukaan ei enää melskaa koronasta, vaikka viheliäisen viruksen rantautumisesta vaikkapa Suomeen on vain runsaat kolme vuotta. Tässäkin asiassa jälkinäsäviisastelu on turhaa: kun korona ympäri maailmaa uutena ilmiönä mellakoi tappamassa ja sairastuttamassa ihmisiä, niin tuskin kukaan tiesi, mikä olisi oikea tapa toimia taudin torjunnassa.
Korona-aalto on yksi esimerkki siitä, miten hyvinkin ikävällä asialla voi olla myös positiivista seurausta, jos tilannetta tarkastellaan hieman mutkan kautta. Kuntatalouden asiantuntija, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä muistuttaa (V-SS 22.6.), millaisia miljardien suuruisia tukiaikaispotteja kuntasektori kimpassa sai silloin, kun korona tympeimmillään suomalaista kansakuntaa piinasi.
Nyt Laesterä allekirjoittaa väitteen, jonka mukaan mahtikoronatuet ainakin lykkäsivät joidenkin kuntien kriisiytymiskehitystä. Kun jatkoksi tulivat tämän vuoden alussa perustetut hyvinvointialueet, niin kuntatalouden alamäkipelot saattoivat ainakin hetkeksi lieventyä.
Toki nyt voi kysyä, hassasiko Sanna Marinin hallitus ylenpalttisesti kororarahaa kuntien ja yritysten pelastamiseksi. Tätä on nyt tässä turha pyöritellä. Luultavasti valtakunnan huipputason poliitikot osaavat aina kulloisenkin hallitus- ja oppositiotilanteen mukaan suurimmat sankarit ja syylliset nimetä kaikenlaisiin ratkaisuihin.
Vaikka Laesterä nyt etäinfotilaisuudessa hehkutti kuntien tämän hetken keskimääräisesti tukevaa taloustilannetta, niin tästä kommentista ei pidä kunnissa ilakointiin pillastua. Asiantuntija muistutti, että taas on tulossa aikoja, jolloin vakavaraiset kunnat porskuttavat ja kehnommassa taloustilanteessa olevia kuntia uhkaa kyykähtäminen.
Jos tämä nyt Vakan alueella tai laajemmin lohduttaa, niin kuntatalousguru ei sentään ryhtynyt laajemmin nimeltä mainitsemaan niitä kuntia, joiden taru uhkaa kääntyä päätössivulle. Ei näitä nyt ainakaan Varsinais-Suomen kunnissa ole vaaravyöhykkeessä.
Vesa Penttilä