On mielipidekysymys, voiko kansalaistottelemattomuus olla milloinkaan sallittua. Ehkä on, ehkä ei.
Varmaankin monella raja menee siinä, vaikuttaako niskurointi enemmistön elämään. Tuleeko haittaa arkipuuhasteluun, jos jokin ryhmä asettuu protestoimaan?
Suomessa on niin paljon koiria, ettei näiden hännänheiluttajien omistajien joukko ole aivan pieni vähemmistö. Viime aikoina tuota haukkakansaa on harmittanut lujasti.
Kyse on ollut siitä, että laillisesti hankittu perheen lemmikkijäsen pitäisi rekisteröidä Suomen Kennelliton ja Ruokaviraston listoille. Tuplakirjausvaatimus on aiheuttanut ihmetystä ja hämmennystä.
Viime viikonloppuna Ylen ansiokas tekstitelkkari uutisoi mahdollisuudesta, että Suomen Kellelliiton ja Ruokaviraston koirarekisterit voitaisiin kenties jollakin järkevällä tavalla yhdistää. Tässä kohtaa koirien omistajat ja heidän karvaiset ystävänsä lyövät käsiä ja tassuja yhteen: näin pitää toimia ilman ylimääräistä lisäbyrokratiaa.
Koiriin liittyvästä kansalaistottelemattomuudesta voi todeta Ylen uutisen perusteella sen, että vain runsas kolmasosa haukuista on ilmoitettu Ruokaviraston uuteen rekisteriin. Veikkaus voisi olla sellainen, ettei tuo määrä enää hirmuisesti lisäänny.
Tietenkin nyt voi kysyä, onko tällainen koiraväen piittaamattomuus sallittua määräysten rikkomista. Tämä ei nyt kuitenkaan aiheuta hankaluuksia ulkopuolisille.
Ylenpalttinen tuplarekisteröinti ei välttämättä auta siihen, että koirabisneksessä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista epämääräistä hämärähommaa. Jos joku haluaa hauvan hankkia, niin suositeltavaa olisi kääntyä alan ammattilaisten puoleen.
Voi olla, että laillisesta kennelistä hankittu kaveri maksaa enemmän kuin pakettiauton peräkontista pahvilaatikossa luovutettu otus. Eläimen ja ihmisomistajan näkövinkkelistä tuo ensiksi mainittu vaihtoehto vaikuttaa sangen järkevältä ratkaisulta.
Koira ei aina ole ihmisen paras ystävä, mutta usein mitalisijoilla kuitenkin.
Vesa Penttilä