Siitä ei ole kovinkaan pitkä aika, kun Vakka-Suomen Sanomien levikkialueen kahdeksassa kunnassa oli seitsemän mieskunnanjohtajaa. Laskutoimitus on helppo, kun toteaa, että naisia oli yksi: hän oli Mynämäen Seija Österberg.
Vakka-alueen kunnissa on ollut käynnissä viime vuosina melkoinen kunnanjohtajavaihtoruljanssi lähinnä eläköitymisten vuoksi. Tästä syystä virkansa ovat jättäneet Kustavin Veijo Katara, Maskun Arto Oikarinen, Mynämäen Seija Österberg ja Naantalin Jouni Mutanen. Lisäksi Taivassalon Vesa Rantala suuntasi kaupunginjohtajaksi synnyinseuduilleen Pohjanmaalle.
Naiskunnanjohtaja ei ole enää vuosikymmeniin ollut kummallinen harvinaisuus. Vakan alueella kyläpäälliköiden vaihtuvuus on tasoittanut sukupuolijakautumaa normaalimpaan suuntaan: nyt tilanne on tasan 4–4. Naisten kirin aloitti Naantalin Laura Leppänen, jota seurasivat tänä kesänä paikallisina kunnanjohtajina aloittaneet Maskun Miira Raiskila, Mynämäen Carita Maisila ja Taivassalon Sanna Häkli. Alueen tuoreissa johtajavalinnoissa vain Kustavi on päätynyt miesratkaisuun, kun saariston kuningaskuntaa luotsaa nyt Rauno Peltola.
Kokonaan toinen asia on se, mitä merkitystä kunnallisten, valtakunnallisten tai kansainvälisten johtajien sukupuolella on. Kärjistäen voisi todeta, että toivottavasti ei mitään. Suotavaa olisi, että kulloiseenkin pomovirkaan valittaisiin pätevin tai sopivin henkilö sukupuolesta riippumatta.
Viime eduskuntavaalikaudella Suomea johti viiden puolueen hallitus, jossa oli tasan viisi naispuheenjohtajaa. Nyt uutta neljän puolueen hallitusta kipparoi pääministeri Petteri Orpo (kok.), mutta edelleen hallituksessa on kolme naisjohtoista puoluetta.
Kun sukupuolten välinen ja myös muu tasa-arvo on kaikkien tervejärkisten tavoitteena, niin ynnäily eri tahojen nais- ja miespaikoista joutaisi jo historiaan. Sukupuoli ei takaa sitä, onko päättäjällä tai jonkin muun sortin johtajalla kyvykkyyttä hoitaa tehtäväänsä vai ei.
Vesa Penttilä