Kunnat kaavoittavat tontteja asumiseen ja yrittämiseen. Tavoitteena on saada rakentamismahdollisuuksia siihen, että kuntaan tulisi uusia asukkaita ja parhaassa tapauksessa lisää työpaikkoja tarjoavia firmoja. Näistä kunnat käyvät kisaa tonttitarjonnallaan.
Valtakunnallisen tason julkkisyrittäjä ja monen muunkin puuhan monitoimija Pentti-Oskari Kangas lateli melkoisen suoraa ja kriittistä tekstiä kuntien kaavoitusvauhdista (V-SS 19.7.). Voi olla, että Kankaan kaavoitusharmistus liittyi lähinnä omien bisnesten kehittämisvaikeuksiin ex-kunta Rymättylän aikaan. Kankaan mukaan vuosien kaavoituskankeus vaikeutti nyt jo liki legendaarisen maineen saavuttaneen, Rymättylässä sijaitsevan omintakeisen Herrankukkaron kokous- ja koulutuskeskuksen rakentumiseen.
Toki tämä on vain yhden yrittäjän kommentti. Silti Kangas tuskin on ainoa yrittäjä, joka haroo harmaita hiuksiaan, kun yritystoiminnan kehitysideointi jää jumittumaan kunnan kaavoituskoneistoon.
Herrankukkaron yritystoiminta on erikoislaatuista, joten myös kaavatoiveet voivat olla normista poikkeavia. Ikään kuin tavallisia yritystontteja kunnat ovat enemmän tai vähemmän onnistuneesti kyenneet kaavoittamaan.
Kaavoitus taitaa kuitenkin olla taito- tai tuurilaji. Myös Vakan alueen kunnissa on tarjolla tukku valmiita ja vapaita tontteja, joissa voisi kuvitella erilaisten yritysten aloittavan liiketoimintaa. Aivan huutaen ja kiljuen näitä tontteja yritykset eivät kuitenkaan ole olleet hamuamassa.
Kunnissa pitää kuitenkin olla tarjolla tontteja yrittämiseen, vaikka ne eivät heti kaupaksi menisikään. Uutta pesäpaikkaa etsivä yrittäjä ei jää vuositolkuksi odottamaan mahdollisen tulevan kaavoituksen valmistumista, jos ja kun lähikunnissa on tyrkyllä tonttitarjontaa.
Valtatie 8 on Vakan alueen vilkkain liikenneväylä. Kyllä Maskussa, Nousiaisissa ja Mynämäessä on kaavoituksessa tajuttu se, että tuo maantie voi tarjota mahdollisuuksia myös uusien yritysten houkutteluun.
Vesa Penttilä