Tästä on puhuttu pitkään: puoluepolitiikalla ei saisi olla merkitystä, kun kuntiin valitaan ykkösviranhaltijaa. Tällainen politikointi voidaan suoda suomalaisittain isojen kaupunkien päättäjien harrastukseksi, mutta pienemmissä keskittymissä ja etenkin pikkukunnissa kunnanjohtajatarjokkaan puoluejäsenkirjavärin tarkkailu on turhaa puuhaa.
Kuntavaaleissa vuonna 2017 kokoomus sai notkahduksesta huolimatta 35,4 prosentin kannatuksen Naantalissa. Kaupunkia on tovin luotsannut tulevana suvena eläkkeelle vetäytyvä Jouni Mutanen (kesk.). Muumi- ja aurinkokaupungin johdossa on työskennellyt julkikeskustalainen osaaja siitä huolimatta, että puolueen kuntavaalikannatus oli Naantalissa vain kymmenisen prosenttia.
Mutasen Naantali-valinta aikoinaan erehdytti aavistelemaan sellaista utopistista ajattelua, ettei enää nykyään kuntajohtajan palkkaamisessa puoluepolitiikalla olisi merkitystä. Tämä haavekuva romuttui taas, kun Naantalin valtuusto valitsi tämän viikon maanantaina uutta kaupunginjohtajaa.
Nyt ei ole kyse siitä, olisiko Naantalin kaupunginjohtajan virkaan valittu Laura Leppänen (sit.) parempi tai huonompi vaihtoehto kaupunkikippariksi kuin maaliviivoilla kilvasta vetäytynyt Riku Rönnholm (sd.). Kyse on tästä: kuulemma Naantalissa oli jopa neljä pätevää kaupunkijohtajaehdokasta loppusuoralla, jossa heitä vielä ulkopuolinen asiantuntijataho testasi.
Jos hakijakaartissa on ollut kutakuinkin tasavahvoja ehdokkaita, niin kummallisella tai oikeastaan vähemmällä kummallisella tavalla tuki kärkityrkyille jakautui puoluepoliittisesti, vaikkei Laura Leppänen ollutkaan puolue-ehdokas. Vanhakantaisesti hajontaa syntyi edelleen oikeiston ja vasemmiston välille, vaikkei tämä perinteinen jakolinja enää olekaan yhtä merkittävä kuin takavuosina.
Jos joku väittää, etteikö jonkin sortin puoluepoliittinen lataus puolin ja toisin olisi värittänyt Naantalin johtajavalintaa, niin voi välittömästi julistautua höpöpuhujaksi. Onneksi muutamissa Vakan alueen muissa kunnissa kyläpäällikkö on kyetty viime vuosina valitsemaan ilman näkyvää puoluevääntöä.
Naantali sai uuden johtajan lopulta yksimielisesti, kun Rönnholm heitti pyyhkeen kehään eikä lähtenyt hakemaan ennakolta varmaa äänestystappiota. Valtuusto välttyi turhalta äänestykseltä.