Vakka-Suomen Sanomien pääkirjoituksessa (V-SS 29.9.) ruodittiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tiukkaa taloustilannetta. Sama koskee myös maan muita kolkkia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden vuositolkulla suunnittelussa uudistuksessa riittää kosolti rahamurheita.
Todennäköisesti tähän yhtälöön sopii kansalaisten mielestä varsin kehnosti Turun Sanomien uutinen hyvinvointialueen johtoportaan palkoista (TS 28.9.). Toki tehtäväkenttä on laajentunut verrattuna aiempiin pomohommiin. Silti voi kysyä, pitääkö esimerkiksi hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikaiselle maksaa 18 300 euron kuukausipalkkaa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin liksa oli alle 15 000 euroa. Myös muutamilla muilla johtajilla palkkaan on tullut jopa tuhansien eurojen kuukausikorotus.
Johtajien palkat muodostavat vain murto-osan jättimäisen hyvinvointialueen kokonaiskustannuksista. Kyse on kuitenkin periaatteesta: kun taloutta pitää tasapainottaa, johtajien ökypalkat tuntuvat ylimitoitetuilta. Tämä ei tarkoita tehtävien vaativuuden aliarvioimista.
Hyvinvointialueilla on edessään palkkojen harmonisointi. Tämä tuo lisää kuluja, sillä palkkoja ei suinkaan hinata alaspäin. Kun hoitohenkilökuntaa on sankoin joukoin, ansioiden yhtenäistämisestä kertyy melkoinen rahapotti.
Pula hoitohenkilökunnasta on nykypäivän todellisuutta. Hyvinvointialueen työsuojeluvaltuutetuksi kesällä äänestetty nousiaislainen Päivi Rantanen muistutti Vakka-Suomen Sanomien Viikon henkilö -haastattelussa (V-SS 15.9.), että Varsinais-Suomessa sairaanhoitajien peruspalkka on jopa 500 euroa pienempi kuin joissakin muissa maakunnissa. Raha on usein sellainen houkutin, että hoitaja saattaa miettiä muuttoa muualle paremman toimeentulon perässä, jos elämäntilanne tällaisen ratkaisun sallii.
Jos Varsinais-Suomi meinaa pärjätä hoitajien rekrytointikisassa, niin palkkaukseen kohdistuu harmonisoinnin lisäksi myös muita paineita. Hoitajatyön tärkeyttä tuskin kukaan lähtee kiistämään..
Vesa Penttilä