Meidän suomalaisten tekemisiä ryhdytään taas tarkemmin syynäämään. Jos kompostoit keittiön biojätettä, siitä pitää uuden jäteasetuksen mukaan ilmoittaa kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Jos hankit koiran, se pitää listata Ruokaviraston rekisteriin. Molemmissa rekisteriuutuuksissa on yleviä tavoitteita.
Kompostointitietoa on tarkoitus käyttää, jotta saadaan valtakunnallisesti laskettua, mikä on biojätteen kierrätysaste. Tästä lähtee raportti Euroopan unionille. Kompostointi-ilmoituksista kerätään samalla infoa biojätteen kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen suunnitteluun.
Maa- ja metsätalousministeriö nimesi Ruokaviraston uuden koirarekisterin vastuuvirastoksi. On tietenkin hienoa, että viranomaisrekisterillä pyritään ehkäisemään pentutehtailua ja koirien laitonta maahantuontia sekä nopeuttamaan löytökoirien kotiutumista.
Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan jätehuoltoasiamiehen Veli-Matti Suhosen mukaan kompostointi-ilmoitusten valvonta on käytännössä lähes mahdotonta (V-SS 30.12.). Nousiaislaisen Satuhelmen kennelin Satu Anttilan mukaan koirien rekisteröintiä ei pystytä valvomaan (V-SS 12.1.).
Kun valvonta on vaikeaa tai käytännössä jopa mahdotonta, uutuusrekistereiden komeisiin päämääriin ei ylletä likimainkaan sillä tavalla kuin tavoitelistoihin on kirjattu. Toki biojätettä kompostoimalla voi saada pidennystä jäteastian tyhjennysväliin, mutta koiran rekisteröinnistä ei ole omistajalle suoraa hyötyä. Lisäksi asiallisesti toimivat pentujen kasvattajat ilmoittavat jo nyt syntyneistä koirista Kennelliittoon.
Rekisteröinneissä ilmoitusvastuu on kompostointia harrastavalla asukkaalla ja koiran omistajalla. Tällainen omatoimisysteemi laskee rekisteröintiprosenttia, sillä aika varmuudella voi veikata, että monilta ilmoitus jää tekemättä joko tahallisesti tai tahattomasti.
Kaikenlaisia uusia määräyksiä kannattaa luoda, jos ne edistävät hyviä asioita. Hyvä määräys ei kuitenkaan ole hyvä, jollei se toteudu.
Vesa Penttilä