Valtiovarainministeriö ilmoitti viime perjantaina, että kuntien valtionosuuksiin tulee ensi vuodeksi 415 miljoonan euron lisäleikkaus. Kuntakenttä pöyristyi yllättäen tulleesta tiedosta. Kuntaväen tyrmistys on helposti ymmärrettävää, sillä tieto lisäsupistuksesta tuli juuri sen takarajan jälkeen, kun kunnissa oli lakisääteisen aikataulun mukaan tehty päätöksiä ensi vuoden veroprosenteista.
Valtiovarainministeriön tiedotteen ajankohta oli kummallinen, mutta helposti ajoitukseen olisi löydettävissä myös kärkevämpiä luonnehdintoja. Joissakin kunnissa ensi vuoden talousarviot on jo lyöty lukkoon, kun taas toisissa kunnissa budjetit etenevät valtuustojen käsittelyyn myöhemmin loppuvuoden aikana.
Toki talousarvioita voi viilata ja höylätä missä vaiheessa vuotta tahansa. Sen sijaan kuntien veroprosentit ovat ne, joista eri puolilla maata tehtiin päätöksiä viimeistään viime perjantaihin mennessä. Kun verotus on kuntatalouden kivijalka, niin aivan käsittämättömällä tavalla valtiovarainministeriö ryhtyi esittelemään heti veroprosenttipäätösten jälkeen ensi vuoden lisäleikkauksia.
Ilmeisesti kuntakentän raivo oli sitä luokkaa, että muuten tiukasti linjastaan kiinni pitävä hallitus joutui ottamaan pari taka-askelta. Tämän viikon maanantaina hallituspuolueet ilmoittivat valtionosuuksien lisäleikkauksen jaksottamisesta. Supistussummaa ei toteuta ensi vuonna, vaan se jaksotetaan vuosiksi 2025–2027.
Näin hallitus taipui siivoamaan ensi vuoden kuntataloutta uhannutta sekasortosotkua. Nykytilanteen mukaan kunnilla on aikaa varautua ja sopeutua tulevien vuosien valtionosuusleikkauksiin. Tämä mahdollisuus on nyt vähintä, mitä talouskurimuksissa kamppaileville kunnille pitää antaa.
Suurin söhläys oikeni alkuviikolla, mutta silti Vakka antaa tilaa levikkialueen kuntajohtajien kommenteille (V-SS 23.11.). Kummissaan kuntien ykkösviranhaltijat olivat, kun paikallislehti kysyi kommentteja valtionosuusleikkausten kiemuroista.
Vesa Penttilä