Tuntuu siltä, että lähes kaikkiin tapoihin tuottaa energiaa liittyy myös ongelmia. Päästöttömistä tuotantotavoista esimerkiksi tuulivoimalat saavat kritiikkiä ainakin maiseman pilaamisesta ja myös muista haittavaikutuksista.
Aurinkovoiman käyttö kuulostaa äkkiseltään keinolta, joka ei suuria tunteita herättäisi energian hankinnassa. Meteliä tuskin syntyy, jos rakennusten katoille asennetaan aurinkopaneeleita sähköä tuottamaan.
Tilanne muuttuu, kun pohdintaan otetaan isot aurinkopuistot. Sellainen on rakenteilla Kalannin Mannersuon alueelle. Kyseessä on tällä hetkellä suurin Pohjoismaihin rakenteilla oleva aurinkopuisto (V-SS 28.7.).
Kun Kalannin jättipuiston pinta-ala on 250 hehtaaria, puustoa on jouduttu jyräämään nurin aurinkovoiman tieltä. Tästä huomautti Uudenkaupungin Crusell-viikolla vieraillut Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen (V-SS 28.7.).
Pulmia aiheuttaa Ollikaisen mukaan se, että suurten hankkeiden vuoksi kaadettavat metsät hankaloittavat Suomen nettonielutavoitteiden täyttymistä. Tosin aurinkopuistot eivät taida olla suurin syy siihen, miksi Suomesta on tullut nettonielun sijasta päästölähde.
Siinä mielessä Ollikaisen huoli on ymmärrettävää, että tilastojen mukaan isojen aurinkovoimalahankkeiden rakentaminen on lisääntynyt reippaasti tänä vuonna. Luonnon kannalta harmittomampien aurinkosähkön pientuottajien määrä yli tuplaantui viime vuonna.
Kun aurinkoenergiahankkeiden suosio on nyt Suomessa lähtenyt kasvuun, niin todennäköisesti suuntaus jatkuu. Loikkaa selittävät etenkin järjestelmien tehon nousu ja hintojen lasku.
Höpinät aurinkovoiman mitättömästä merkityksestä lyhyen kesän Suomessa on syytä lopettaa. Aurinkopaneelit tuottavat Suomessa sähköä kahdeksan kuukautta vuodessa myös silloin, kun sää on pilvinen tai sateinen. Luonnollisesti valoisa kesä on aurinkovoiman tehoaikaa.
Puhtaan aurinkoenergian ja nettonielutavoitteiden välille olisi löydettävä järkevä tasapaino.
Vesa Penttilä