On arveltu, että tammikuun aluevaltuustovaalit eivät välttämättä valtavaa äänestyskiimaa aiheuttaisi. Varsinais-Suomessa puolueet ovat kiitettävällä tavalla hankkineet ehdokkaita ympäri maakuntaa. Tarjokkaita riittää niin, että kaikista pikkukunnistakin löytyy eri puolueiden ehdokkaita, jos haluaa oman kylän ehdokasta äänestää.
Vakan levikkialueen kahdeksassa kunnassa on yhteensä 99 aluevaaliehdokasta. Varsinais-Suomen aluevaltuustoon valitaan 79 jäsentä. Kun aluevaltuustoon on tyrkyllä satoja ehdokkaita, niin nyt maakuntien väkeä roikkuu listoilla huomattavasti enemmän kuin eduskuntavaaleissa, joissa Varsinais-Suomi on yhtenäinen äänestysalue samaan tapaan aluevaaleissa.
Vaikka aluevaltuuston paikkamäärä on suuri, niin sangen moni vaikkapa Vakan alueen ehdokkaista tietää sen, että he ovat mukana pönkittämässä puolueen kokonaisäänisaalista vailla minkäänlaista realistista läpipääsymahdollisuutta. Tätä heittäytymistä puolueaatteen vuoksi ei pidä kuitenkaan väheksyä.
Tuskin sellaiset ennakkoarviot ovat pahasti pielessä, että tammivaaleissa melkoinen joukko varsinaissuomalaisia pienkuntia jää ilman edustusta aluevaltuustossa. Tässä ei taida auttaa edes se, vaikka kuinka ääniä keskitettäisiin kotikylän ykkösehdokkaalle, jos sellaista yleensä on olemassa.
Voi olla, että vaaleissa käy pikemminkin niin, että pienistä kunnista valuu ääniä valtakunnallisesti tunnetuille poliitikoille. Kun vaihtoehtoina ovat muun muassa puoluepuheenjohtajat Petteri Orpo (kok.), Annika Saarikko (kesk.) ja Li Andersson (vas.), niin varmaa lienee se, että esimerkiksi tämä kolmikko kerää tuhdin äänipotin ympäri maakuntaa.
Kokonaan toinen asia on se, mikä on kyseisen trion tai vaikkapa muiden kansanedustajien anti aluevaltuustotyössä. Vakan alueen kansanedustajat, maskulainen Ritva Elomaa (ps.) ja naantalilainen Vilhelm Junnila (ps.) eivät tähän mittelöön mukaan lähde. Tälle ratkaisulle on helppo löytää ajankäyttöperusteluja.
Vesa Penttilä