Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus teki juhannusviikolla odotetun päätöksen, kun se hylkäsi Maskun, Mynämäen, Nousiaisten ja Liedon oikaisuvaatimukset toukokuisesta ratkaisusta, joka koski hyvinvointialueen henkilöstöorganisaation aluejakoa. Akseli-kunnat eivät olisi halunneet kimppaan Vakka-Suomen seudun kanssa, vaan luontevampi suunta olisi ollut Turun läntisten kuntien alueelle.
Kuntakolmikon tahto oli tiedossa jo ennen keväistä päätöstä. Siksi aluehallituksen oikaisuvaatimustyrmäys äänin 8–7 ei ketään yllättänyt. Kun aluehallitus päätyi samaan äänestystulokseen jo toukokuussa, niin tuskin kukaan uskalsi odottaa, että kuntien oikaisuperustelut heilauttaisivat kannanottoja mihinkään suuntaan.
Aluehallituksessa ei ole Akseli-kuntien edustusta. Mieleen nousee kysymys: mitäpä jos olisi? Äänestyksissä keskusta, SDP ja vasemmistoliitto ovat tukeneet hyväksyttyä aluejakoa, kun taas kokoomus, vihreät, perussuomalaiset ja RKP ovat olleet toista mieltä. Kun puoluejako on näin selkeä, niin kovaan paikkaan olisi joutunut Akseli-kunnista valittu keskustalainen tai vasemmistolainen aluehallituksen jäsen, jos hän olisi ottanut ratkaisijan roolia kotikuntansa toiveiden mukaisesti.
Toisenlaisen näkövinkkelin asiaan tarjoaa pähkäily siitä, pitääkö hyvinvointialueen ylipäätään kysellä kuntien kommentteja. Varsinaissuomalaiset äänestivät yhdessä maakuntaan aluevaltuuston, joka valitsi aluehallituksen ja muut luottamushenkilötoimielimet. Kun uudessa yhteistyössä ja etenkin palveluiden tarjonnassa on puhuttu kuntarajojen häivyttämisestä, niin tämän logiikan perusteella kuntalausuntoja ei tarvitse tivata.
Toistuvasti on muistutettu, ettei henkilöstöorganisaation aluejako määritä palveluverkkoa. Tämä on totta, sillä jatkossa asukas voi käyttää hyvinvointialueen palveluja koko maakunnan alueella.
Silti Akseli-kuntien pullikointi on ymmärrettävää. Kolmikon ja Vakka-Suomen välillä ei ole luontaista yhteistyötä.
Vesa Penttilä