Nykypäivän kaikenkarvaisten hankkeiden luvatussa maailmassa voi joskus tulla mieleen ajatus siitä, etteivät kaikki projektit ehkä ole tavoitteiltaan valtavan tärkeitä normielämisen kannalta. Hankkeilla on komeilta kalskahtavia nimiä, joiden takana tähdätään jalat irti maasta kohti utopistia unelmia. Toki järkevät hankkeet tuottavat ja ovat tuottaneet paljon hyvää.
Perusturvakuntayhtymä Akselin Lupa onnistua -hankkeessa ilahduttaa etenkin sen konkreettisuus. Kuuta ei tavoitella taivaalta, vaan työnteon arkiseen aherrukseen haetaan kohennusta jopa nippelikonsteilta tuntuvilla uudistuksilla. Tässä hankkeessa pomot eivät sanele, vaan työntekijät ovat pääroolissa. Tämä tuntuu järkevältä, koska esihenkilöillä ei välttämättä ole paras näppituntuma siihen, mitä Akselin toimipisteissä päivittäin puuhataan.
Mynämäessä sijaitsevan Akselin Koivikkokujan toimintakeskuksen vastaava ohjaaja Jonna Kinnunen kehui hanketta esimerkilliseksi tavaksi ennakoida hyvinvointia (V-SS 12.10.). Kinnunen jatkoi näin: toivottavasti myös Akseli-kuntien päättäjät näkevät sotehenkilökunnan ahdingon ja arvon määrärahoista päätettäessä.
Akseli-uutinen kertoi tällä tavalla (V-SS 7.10.): yhtymähallitus päätti, että talousarvioesityksestä poistetaan Akselin henkilöstön työhyvinvoinnin, rekrytoinnin ja työnantajaimun parantamiseen suunniteltu 60 000 euron summa. Voi olla, että Kinnusen kaino päättäjätoive kumpusi tästä Akseli-ratkaisusta.
Akseli on saanut koko historiansa aikana melkoisesti sapiskaa. Asiakkailta on tullut kuraa eri viestintäkanavien kautta huonosta palvelusta ja omistajakunnat ovat purnanneet kustannusnoususta. Tuskin sellaista tietäjää onkaan, joka osaisi varmuudella sanoa, kuinka osuvaa kritiikki on ollut.
Uusi maakunnallinen hyvinvointialue aloittaa toimintansa vuoden 2023 alussa. Myös tässä uudistuksessa on yleviä tavoitteita ja kenties hankalia haasteita. Niihin Akseli nyt osaltaan varautuu Lupa onnistua -hankkeessa.
Vesa Penttilä