Maskussa, Mynämäessä ja Nousiaisissa etsivän nuorisotyöntekijöinä toimivat Vivica Silfverberg ja Maija Luukkonen kertovat tässä lehdessä itsenäistymisen kynnyksellä oleville nuorille tekemästään opaslehtisestä.
Silfverberg ja Luukkonen ovat työssään huomanneet nuorten arjen taidoissa puutteita osin yllättävilläkin osa-alueilla. Vaikka digitalisaation keskiössä älypuhelimiinsa kiinni kasvaneiden nuorten ajatellaan olevan näppäriä netin käyttäjiä ja digilaitteiden taitajia, sisältää opas muun muassa neuvoja vuokra-asuntojen etsimiseen netistä sekä muuttoilmoituksen tekemiseen. Diginatiiveiksi ajatellut nuoret eivät osaa toimia verkossa, kun Tiktok vaihtuu Kelan verkkosivuksi.
Diginatiivi-termin isä on amerikkalainen kirjailija ja luennoitsija Marc Prensky, joka lanseerasi sen artikkelissaan vuonna 2001. Termiä käytetään usein kuvailemaan nuoria, jotka tuntevat digitaaliset laitteet ja osaavat käyttää niitä hyödyksi ongelmanratkaisussa ja viestinnässä. Nuoret eivät Prenskyn ajatuksen mukaisesti ole kasvaneet diginatiiveiksi, jotka osaisivat etsiä itse verkosta etsivän nuorisotyön oppaasta löytyvät tiedot.
Asian nosti esille vuonna 2016 Ylen artikkelissa opetusalan asiantuntija Pasi Sahlberg. Sahlbergin mukaan nuorten teknologian käyttö keskittyy suurelta osin sosiaaliseen mediaan, internetiin ja pelaamiseen. Perinteisemmissä asioissa, joita esimerkiksi työelämässä tarvitaan, on Sahlbergin mukaan paljon enemmän eroja.
Itsenäistymisen kynnyksellä nuoren elämään ilmaantuu uusia velvollisuuksia ja asioita, jotka kohdatessaan omasta mielestään kaiken osaava nuori on yhtäkkiä yhtä ulapalla kuin ensi kertaa verkkopankkia käyttävä seniorikansalainen. Vaikka tieto löytyisi netistä, usein paras apu löytyy perheestä – seniorin oppaana toimivasta nuoresta tai veroilmoituksen täyttämisessä auttavasta vanhemmasta.
Etsivän nuorisotyön opas on tarpeellinen, mutta parhaan tuen ja avun aikuistumiseen nuoren tulee saada osana kotikasvatusta.
Jesse Ranta