Jos urheilutermit sallitaan, niin haku kansanedustajaksi ei ole sprinttimatka eikä edes maraton, vaan vähintään ultrajuoksu. Huhtikuun eduskuntavaaleihin on kuukausitolkulla aikaa, mutta Maskussa ammuttiin viime lauantaina ikään kuin Vakan alueen lähtölaukaus vaalitaistoon hyvinvointipaneelissa.
Paikalla oli seitsemän keskustelijaa niistä puolueista, jotka ovat edustettuina Maskun valtuustossa. Yleisötungos ei ollut aivan valtavaa, mutta tällaisessa tilaisuudessa muutaman kymmenen kuulijan joukko on jo hyvä saavutus. Kovin monta lisä-ääntä panelisteille ei kuitenkaan herunut, vaikka kuinka vakuuttavasti olisi esiintynyt.
Kun koronarajoituksia on kuopattu, niin onneksi nyt eduskuntavaaleihin voidaan tähdätä uusien menetelmien lisäksi myös perinteisin keinoin: voidaan järjestää paneelikeskusteluja, toritapahtumia ja oman puolueväen kokoontumisia. Väkeä saattaa kertyä runsaasti etenkin silloin, kun oman aatteen kärkihahmo saapuu paikkakunnalle. Näistä tapaamisista puolueaktiivi voi hakea lisäuskoa omille ajatuksilleen.
Ennen Arkadianmäen paikkajakotaistoa järjestetään seurakuntavaalit jo kuukauden kuluttua. Odotetulla tavalla hiljaista on ollut vaalikentillä. Valitettavasti jo etukäteen voidaan julistaa tulevaksi faktaksi se, että seurakuntavaalien äänestysprosentti jää aiempaan tapaan lillumaan pohjamutiin.
Sen sijaan muutamien seurakuntien valtuustoehdokkaille on nostettava hattua siitä aktiivisuudesta, joilla vaalikonekysymyksiin on vastattu. Tässä Vakan alueen kärkipäätä ovat Mynämäki, Masku, Nousiainen ja Kustavi, kun taas Taivassalossa, Vehmaalla, Uudessakaupungissa ja Naantalissa vastaushalukkuus on ollut heppoisempaa.
Kokonaan toinen asia on pohdinta siitä, kuinka pitkälle omaa äänestyskäyttäytymistä erilaisissa vaaleissa kannattaa rakentaa vaalikonevastausten varaan. Kun omia näkemyksiään konekysymyksiin naputtelee, niin vastaajien listan kärkeen saattaa nousta hyvinkin yllättäviä vaihtoehtoja.
Vesa Penttilä