Seurakuntavaalien äänestysprosentti jäi tänä vuonna valtakunnallisesti alhaisemmaksi kuin mitä se oli neljä vuotta sitten. Alustavien laskelmien perusteella äänestysprosentti jäi 12,7 prosenttiin. Jo vuonna 2018 äänestysprosentti oli alhainen: 14,4. Kovin vilkkaasti eivät seurakuntalaiset jaksa uurnille asti vaivautua. Alaikäiset äänestäjät eivät olleet kiinnostuneet vaikuttamismahdollisuuksistaan juuri ollenkaan, sillä 16–17-vuotiaista äänensä antoi vain 6,8 prosenttia äänioikeutetuista.
Seurakuntien päätöksenteko ei ehkä vaikuta niin suuressa määrin kirkon jäsenten elämään, kuin vaikka kuntavaaleissa valittavien luottamushenkilöiden tekemät päätökset. Äänestysintoa yleensä löytyy enemmän silloin, kun tapetilla on jokin selkeä vaaliteema, johon äänestäjä todennäköisesti kokee vaikuttavansa.
Esimerkiksi Taivassalossa äänestysprosentti huiteli korkeammalla silloin, kun ehdokaslistoja oli kaksi: toisen listan ehdokkaat kannattivat uuden seurakuntakeskuksen rakentamista, ja toisen listan ehdokkaat taas vastustivat. Nyt kun seurakuntakeskus on rakennettu ja käytössä, äänestysprosentti tuskin nousee enää yli 40 prosenttiin. Maan keskiarvoon nähden Taivassalon äänestysprosentti on toki yhä hyvä.
Myös Kustavissa on valtakunnalliseen lukuun verrattuna varsin aktiivisia seurakuntalaisia. Äänestysprosentti nousi Kustavissa yli 30 prosenttiin. Kustavissa uurnille ryntäsi tänä vuonna viisi äänestäjää vähemmän kuin vuoden 2018 vaaleissa.
Vehmaa on Vakan kunnista ainoa, missä äänestäjiä oli liikkeellä nyt enemmän kuin neljä vuotta sitten. Vehmaalla seurakunnan taloustilanne ja liitosaikeet Uudenkaupungin seurakunnan kanssa ovat olleet sen verran julkisuudessa esillä, että seurakuntalaiset ovat halunneet todennäköisesti äänestämällä vaikuttaa siihen pysyykö Vehmaan seurakunta itsenäisenä vai ei.
Jenni Kylänpää