Veh­maas­ta tu­lee mie­leen eräs gal­li­a­lai­nen kylä. Veh­maal­la jouk­ko­ja joh­taa pääl­lik­kö Kos­ki­nen, ad­ju­tant­tei­naan Obe­liks Jyr­ki Susi ja As­te­rix Mika Hauk­ka. Tie­tä­jä­nä toi­mii Mika Munk­ki, hän ve­te­lee na­ruis­ta ta­ka­ken­täl­lä.

Ku­ten Gal­li­as­sa Kos­ki­sen suu­rin huo­li on se et­tä tai­vas pu­to­aa nis­kaan. Ko­ro­na­ra­hat toi­vat het­kel­li­sen hel­po­tuk­sen ta­lou­teen ja pil­vet väis­tyi­vät ai­na­kin tois­tai­sek­si.

Omil­la toi­mil­la ei kui­ten­kaan ole saa­vu­tet­tu sem­moi­sia sääs­tö­jä joi­ta tar­vit­tai­siin ta­lou­den muut­ta­mi­sek­si py­sy­väs­ti voi­tol­li­sek­si. Nyt toi­vo­taan et­tä sote-uu­dis­tus toi­si py­sy­vän muu­tok­sen mei­dän van­hus­huol­toon ja ter­vey­den­hoi­toon. Se jää näh­tä­väk­si.

Veh­maal­la on vuo­si­kau­det pa­nos­tet­tu va­paa-ai­kaan ja vii­mei­se­nä esi­merk­ki­nä pa­del-kent­tä. Kul­jem­me aal­lon­har­jal­la se on sel­vää. Mut­ta to­si­a­sia on se et­tä uu­sia asuk­kai­ta on saa­ta­va. Kun­nan ima­go on saa­ta­va nou­suun, enää ei­vät kou­lu ja lii­kun­ta­hal­li rii­tä.

Asia, jos­ta olen vuo­si­kau­det pu­hu­nut, on Kus­ta­vin­tien ris­teys, se on ai­noa Tu­rus­ta tul­les­sa jos­sa ei ole va­lo­ja. Sii­nä on kaup­pa, gril­li, maan­ra­ken­nus­lii­ke sekä puu­se­pän­vers­tas. Li­säk­si sii­nä on lä­his­töl­lä asun­to­vau­nu­a­lu­ei­ta kak­sin­kap­pa­lein ja hie­nos­sa kun­nos­sa ole­va van­ha pää­kau­pun­ki jota voi­si ver­ra­ta vaik­ka Tur­kuun. Siel­lä on oma­ko­ti­a­lu­ei­ta, jopa ri­vi­ta­lo. Ei­kä saa unoh­taa hie­noa tont­ti­a­lu­et­ta jos­sa on hie­no­ja tont­te­ja vain odot­ta­mas­sa ra­ken­ta­jia.

Kus­ta­vin­tiel­le on saa­ta­va suo­ja­tie kau­pan koh­dal­le, mie­lel­lään ko­ro­tet­tu, kos­ka sii­nä aje­taan kuin vii­meis­tä päi­vää. Tämä on help­po to­de­ta kun vaan seu­raa ti­lan­net­ta kau­pan pi­hal­ta.

Täs­sä vä­hän pa­ran­nu­seh­do­tuk­sia kun­nan ima­gon­ko­ho­tus­tal­koi­siin.

Ol­li-Pek­ka Aho­kas (ps.)