Val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri An­ni­ka Saa­rik­ko kir­joit­ti 24.3. Vak­ka-Suo­men Sa­no­mis­sa, et­tä EU:n uut­ta ener­gi­a­te­hok­kuus­di­rek­tii­viä ei voi su­lat­taa, kos­ka pää­tök­set oman ko­din ener­gi­a­te­hok­kuu­des­ta tu­li­si kuu­lua kan­sa­lai­sil­le it­sel­leen.

Saa­rik­ko on oi­ke­as­sa sii­nä, et­tä esi­te­tys­sä muo­dos­saan di­rek­tii­viä ei tu­li­si hy­väk­syä, mut­ta pe­rus­te­lu on on­tu­va ja myös har­haan­joh­ta­va. Eu­roo­pan par­la­men­tin vie­lä kä­si­tel­tä­vä­nä ole­vas­sa esi­tyk­ses­sä ei ol­la mää­rää­mäs­sä yk­si­tyis­ta­louk­sil­le pak­ko­re­mont­te­ja. Tämä on sel­ke­äs­ti kir­jat­tua val­ti­o­neu­vos­ton­kin asi­aa kos­ke­vas­sa tie­dot­tees­sa.

Si­to­vat vel­voit­teet to­teu­tu­es­saan kos­ki­si­vat vain jul­kis­ta sek­to­ria, eli val­ti­o­ta ja kun­tia. Jul­ki­sen sek­to­rin, pois lu­kien jul­ki­nen lii­ken­ne ja puo­lus­tus­voi­mat, oli­si di­rek­tii­vin mu­kaan vä­hen­net­tä­vä ener­gi­an lop­pu­käyt­töä 1,9 pro­sent­tia vuo­des­sa ja jul­ki­sen sek­to­rin omis­ta­mis­ta ra­ken­nuk­sis­ta oli­si pe­rus­kor­jat­ta­va vuo­sit­tain kol­me pro­sent­tia.

Jos tätä tar­kas­tel­laan vaik­ka­pa ko­ti­kun­ta­ni Mas­kun pers­pek­tii­vis­tä, on help­po ym­mär­tää tä­män vaa­ti­muk­sen mie­lek­kyys. Kun­nan omis­ta­mien ikään­ty­vien kiin­teis­tö­jen ener­gi­a­te­hok­kuu­den pa­ran­ta­mi­nen tuot­taa hel­pos­ti re­mont­tien in­ves­toin­ti­kus­tan­nuk­set ta­kai­sin läm­mi­tys­kus­tan­nus­ten sääs­töi­nä.

Edel­lä mai­ni­tun li­säk­si tiu­kem­mat ener­gi­a­te­hok­kuus­vaa­ti­muk­set koh­dis­tui­si­vat uu­dis­ra­ken­nuk­siin. Mo­ti­van mu­kaan ra­ken­nuk­set ai­heut­ta­vat 40 pro­sent­tia ener­gi­an­ku­lu­tuk­ses­ta ja ai­heut­ta­vat 30 pro­sent­tia kas­vi­huo­ne­pääs­töis­tä, jo­ten pa­ran­tu­nut ener­gi­a­te­hok­kuus ei voi ol­la huo­no asia.

Jul­ki­sen val­lan teh­tä­viin kuu­lu­vat niin omis­ta ra­ken­nuk­sis­taan huo­leh­ti­mi­nen kuin kan­sa­lais­ten kan­nus­ta­mi­nen ko­tien­sa re­mon­toin­tiin. Ra­ken­nuk­set muo­dos­ta­vat mer­kit­tä­vän osan kan­sal­lis­va­ral­li­suu­des­tam­me. Jär­ke­vä ra­ken­ta­mi­nen, kor­jaa­mi­nen ja te­ho­kas ener­gi­an käyt­tö tar­koit­ta­vat niin luon­non­va­ro­jen sääs­töä kuin si­joi­tus­ta va­ral­li­suu­teen.

Eu­roo­pan on myös pääs­tä­vä ener­gi­a­riip­pu­vuuk­sis­ta ir­ti ta­lou­del­li­sis­ta, eet­ti­sis­tä ja jopa puo­lus­tuk­sel­li­sis­ta syis­tä. Ny­kyi­sel­lään puo­lu­eet ovat hy­vin yk­si­mie­li­siä tar­pees­ta vä­hen­tää hii­li­pääs­tö­jä ja riip­pu­vuut­ta Ve­nä­jän ener­gi­as­ta.

Di­rek­tii­viä on kui­ten­kin mah­do­ton­ta hy­väk­syä esi­te­tyn kal­tai­se­na ai­van toi­ses­ta syys­tä. Di­rek­tii­vin mu­kaan ener­gi­an lop­pu­käyt­tö sai­si vuon­na 2030 ol­la Suo­mes­sa enin­tään 241 te­ra­wat­ti­tun­tia (TWh). Tämä on noin 50 TWh ny­kyis­tä vä­hem­män. Tämä ta­voi­te vaa­ran­taa Suo­men vih­re­än siir­ty­män tie­kar­tan to­teu­tu­mi­sen. Jot­ta suun­ni­tel­tu ja jo käyn­nis­sä ole­va vih­reä siir­ty­mä voi to­teu­tua, tar­vit­see Suo­mi pääs­tö­tön­tä ener­gi­aa säh­köis­ty­mi­seen sekä puh­taan ve­dyn tuo­tan­toon Ener­gi­a­vi­ras­ton ar­vi­on mu­kaan 275 TWh.

Jot­ta Suo­men tie puh­taan ener­gi­an ve­ty­suur­val­lak­si ei vaa­ran­nu, tu­lee Suo­men teh­dä nämä il­mas­to­pääs­tö­jen vä­hen­tä­mi­seen tar­vit­ta­vat in­ves­toin­nit di­rek­tii­vis­tä huo­li­mat­ta ja sa­mal­la pyr­kiä muut­ta­maan di­rek­tii­vin ener­gi­an­sääs­tö­vel­voit­teen vain hii­li­pääs­tö­jä kos­ke­vak­si.

Rami Kä­kö­nen (vihr.)