Uudessakaupungissa alkoi tällä viikolla yhtenäiskoululta ruokailusta jäävän ylijäämäruuan jakelu kaikille halukkaille. Kouluruokailusta yli jäävän ruuan jakaminen, sen sijaan, että ruuan heittäisi biojätteeseen, on järkevää.
Vakan jutussa (V-SS 15.9.) Uudenkaupungin ruokapalvelupäällikkö Helvi Hyrynsalmi korostaa, että ruokaa saa hakea Uudestakaupungista kuka tahansa, eikä henkilöllisyystodistuksia tai muita lappusia kysellä. Hyrynsalmi kehottaakin kaikkia, jotka ajattelevat kouluruuan olevan pahaa, maistamaan ja kokeilemaan, nyt kun se on mahdollista. Ylijäävän ruuan määrä vaihtelee vähän senkin mukaan mitä ruokalistalla on.
Keväällä alkanut elintarvikkeiden hintojen harppaus, ja tulevana talvena edessä oleva energiakustannusten nousu laittavat kukkaron nyörit tiukalle. Ylijäämäruuan jakaminen halukkaille hyödyttää vähän jokaista: kaupunkia, kun kelvollista ruokaa, ei tarvitse heittää pois, ja hakijaa, joka saa terveellistä kouluruokaa valmiina ja vain hakemisen vaivalla. Ylijäämäruokaa ei elintarvikelain mukaan saa säilyttää koulujen keittiöissä seuraavaan päivään.
Ylijäämäruokaa jaetaan Varsinais-Suomen alueella myös Raisiossa usealla eri koululla. Ruokajakelua toivottaisiin myös Kustaviin, vaikka ruokamäärät vajaan 1000 asukkaan kunnassa ovatkin vähäisempiä. Naantalissa ateriapalvelut ovat sosiaalitoimen kautta toimittaneet ylijäämäruokaa eniten tarvitseville. (V-SS 15.9.).
Lounais-Suomen jätehuolto teki keväällä tutkimuksen, jossa todettiin, että polttokelpoisen jätteen kotiroskapusseissa biojätettä on edelleen yli kolmannes, ja biojätteen kokonaisosuus on noussut vuodesta 2019. (V-SS 4.8.). Syömäkelpoisen jätteen eli ruokahävikin osuus tuosta kolmanneksesta oli noin 13 prosenttia, ja sen katsotaan kuitenkin laskeneen. Voisi ajatella, että ruuan hinnan nousu hillitsee kotitalouksissa syömäkelpoisen ruuan hävittämistä.
Jenni Kylänpää