Vuonna 2015 Nousiaisten Valpperiin valmistui nyky-Suomen mittapuussa harvinaisuus: uusi kyläkoulu, joka on loistavasti henkilökunnan määrätietoisen työn ansiosta profiloitunut luontokouluksi. Oppilaat pääsevät opiskelemaan luonnossa ja pidetäänpä oppitunteja välillä koulun välittömässä läheisyydessä isossa kodassakin.
Lapset oppivat arvostamaan ympäristöä ja kierrättämään. Koulussa on ollut myös koulukoira. Koululle on myönnetty myös Vihreä lippu -ympäristösertifikaatti. Kunta ei valitettavasti ole näitä seikkoja tuonut näkyvästi esille markkinoinnissaan.
Kuten koko Suomessa, myös Nousiaisissa Tilastokeskuksen ennusteet povaavat tuleville vuosille laskevia oppilasmääriä. Tähän tuudittautuen valmistui kunnan sivistystoimessa kouluverkkoselvitys, jossa yhtenä ehdotuksena on Valpperin koulun lakkauttaminen keväällä 2026 keväällä.
Sivistysjohtajan laskelmien mukaan tämä toisi noin 315 000 euron vuosisäästöt. Ehdotus meni valitettavasti läpi kasvatus- ja sivistyslautakunnan kokouksessa. Ehdotusta kannattivat Susanna Virtanen (kok.), Pekka Routakorpi (vas.), Johanna Hiltunen (ps.) ja Minna Lempiäinen (kesk.).
Pro Nousiaisen Jenni Kajala-Jokinen ehdotti, että Valpperin koulu muutettaisiin kaksiopettajaiseksi 2026 syksystä lähtien. Pro Nousiaisen Jari Karjalainen kannatti ehdotusta. Seuraavaksi asia etenee kunnanhallituksen päätettäväksi ja siitä edelleen valtuustoon.
Kouluverkkoselvitys on täysin raakile. Siinä ei ole huomioitu Valpperin koulun yli miljoonan euron tasearvon vaikutusta kunnan talouteen. Selvityksessä ei ole huomioitu myöskään koulurakennusten teknistä kuntoa, mitä remontteja rakennuksiin on tehty ja mitä remontteja niihin tulisi tehdä esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden kuluessa ja mitkä ovat näiden kustannusarviot.
Mitkä ovat koulukohtaiset vuosittaiset käyttötalouskulut opetustoiminnan osalta ja kiinteistöjen osalta? Mitkä ovat käyttötalousmenot per oppilas? Miten nämä kulut muuttuisivat koulukohtaisesti, jos Valpperin koulu lakkautettaisiin? Miksi ollaan lakkauttamassa uudehkoa koulua, jossa ei ole saneeraustarvetta vuosiin?
Vaikka koulun mahdollisesta lakkauttamisesta tehdään erillinen päätös, näin suuressa ja monia perheitä koskettavassa asiassa tulisi jo tässä vaiheessa huomioida mahdolliset pitkäaikaiset vaikutukset. Pienessä ryhmässä esimerkiksi vähän erityistäkin tukea tarvitseva lapsi pärjää ja on osa yhteisöä, mutta kuinka käy, jos hänet siirretään isompaan kouluyksikköön? Siellä saattaakin tulla tarve pienryhmäpaikalle erityisryhmään eikä sekään ole ilmaista. Uusi yhtenäiskoulu ei ole kaikille toiveiden täyttymys.
Voi käydä niinkin, että jos Valpperin koulu lakkautetaan, lapsiperheitä kaikkoaa kylästä. Miten huolehdimme siitä kuuluisasta pitovoimasta, puhumattakaan vetovoimasta? Kunnan verotulot saattavat laskea, koska valpperilaisetkin tuovat osansa kunnan verokassaan.
Meillä on jäljellä Paijulan koulun lakkauttamisesta johtuvaa katkeruutta ja mainehaittaa ja nyt ollaan kovaa vauhtia luomassa uutta häpeäpilkkua. Itseäni hävettää ja kunnan veronmaksajana harmittaa tällainen todella lyhytnäköinen politiikka: ensin rakennetaan uusi koulu ja sitten se lakkautetaan väkisin säästöjen toivossa.
Mitä jos jyräävän politiikan sijaan etsisimme asiassa vaihtoehtoisia ratkaisuja? Kunnan kaikki pienryhmät opiskelevat Henrikin koululla. Olisiko rauhallisempi ympäristö Valpperissa osalle heistä oiva vaihtoehto? Tai löytyisikö järkevämpi ratkaisu Valpperin koulun muuttamisesta kaksiopettajaiseksi?
Vai kartoitettaisiinko kunnan tasolla järkevän kokoisten oppilasryhmien jakautuminen tasaisemmin nykyisiin koulurakennuksiin? Lapsia ja heidän vanhempiaan pitäisi osallistaa kouluasiassa ja kysyä heidän näkemyksiään eikä käyttää talouden tasapainottamisen pelinappuloina.
Outi Harka
Pro Nousiainen