Turun Pyrkivä teki 24 tunnin viestijuoksun maailmanennätyksen vuonna 1964, mutta sen jälkeen on tapahtunut paljon urheilun alueella, ei aina niin positiivista.
Urheilu oli vilpitöntä ja mukavaa noin 60 vuotta sitten. Puitteet olivat suhteellisen vaatimattomat verrattuna nykyaikaan, tiedän, kun olin itse mukana.
Hommaa veti yleensä seurojen puuhamiehet ja kaikki tehtiin vapaaehtoisen voimin. Kun meillä seurassa syntyi tämä ajatus. niin meillä oli heti selvä tavoite, että tehdään uusi maailmanennätys. Tehtiin laskelmia siitä millä rytmityksellä kannattaa juoksuttaa joukkuetta.
Meitä juoksijoita oli muistaakseni 17 nuorta miestä. Maailmanennätysjuoksu suoritettiin syyskuussa 1964 Raunistulan urheilukentällä.
Vuorot 2–4 kierrosta / juoksija juoksi 660–1320 metriä kerrallaan, kun ratakierros oli 330 metriä ja ratakierroksia tuli 1243 ja kokonaismatka yhteensä noin 401 kilometriä.
Tämä oli siihen aikaan kova kansainvälinen noteeraus ja se noteerattiin myös ennätysten kirjoihin.
Tiedot löytyvät pääosin vanhojen seurojen historiikeista ja Guinness-kirjoista.
Mukana oli tuon ajan kovia TUL:n juoksijoita, keskimääräinen vauhti koko joukkueella noin 17 km/h juoksuvuoroissa, läpi vuorokauden.
Huolto, ajanotto ja kierrosten lasku toimivat hyvin. Raunistulan kentän ”koppi” toimi huoltokeskuksena.
Juhani Jokinen
Masku