Pek­ka Myl­ly­mä­ki on ai­heel­li­ses­ti huo­lis­saan il­mas­ton­muu­tok­ses­ta kir­joi­tuk­ses­saan ”Kes­kus­te­lu hii­len­si­don­nas­ta me­nee met­sään” (VSS 19.12.2024). Kir­joi­tuk­ses­sa oli muu­ta­mia oi­kai­sua ja täy­den­tä­mis­tä kai­paa­via koh­tia.

Il­mas­to­muu­tok­sen syy­nä ovat fos­sii­li­sen ener­gi­an pol­tos­ta il­ma­ke­hään muu­ta­man sa­dan vuo­den ai­ka­na ker­ty­neet hii­liyh­dis­teet. Jo­kai­nen meis­tä ja mei­dän iso­van­hem­mis­tam­me on saa­nut osan­sa te­ol­lis­tu­mi­sen hyö­dyis­tä, jo­ten syyl­lis­ten et­si­mi­nen sen enem­pää kau­pun­geis­ta kuin maal­ta­kin on tur­haa.

Il­ma­ke­hään ker­ty­neet yli­mää­räi­set hii­liyh­dis­teet pois­tu­vat luon­nol­lis­ten pro­ses­sien kaut­ta vä­hi­tel­len, kun an­nam­me sii­hen ai­kaa ja mah­dol­li­suuk­sia. Juu­ri nyt tär­kein­tä il­mas­to­työ­tä oli­si vält­tää li­sä­hii­len va­paut­ta­mis­ta il­ma­ke­hään. Muu­ta­man lä­hi­vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na tämä tar­koit­taa pääs­tö­jen vä­hen­tä­mi­sen ohel­la hii­li­va­ras­to­jen vaa­li­mis­ta. Pi­dem­mäl­lä ai­ka­vä­lil­lä eh­dim­me sit­ten vah­vis­ta­maan hii­li­nie­lu­ja ja saa­vut­ta­maan ta­sa­pai­non pääs­tö­jen ja nie­lu­jen vä­lil­le.

Suo­mi on si­tou­tu­nut kan­sain­vä­li­sin so­pi­muk­sin ja omien la­kien­sa kaut­ta kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen vä­hen­tä­mi­seen, ja täs­sä on myös on­nis­tut­tu: pääs­tö­mää­rät ovat vii­meis­ten 15 vuo­den ai­ka­na las­ke­neet 75:stä 47,7 mil­joo­naan ton­niin hii­li­di­ok­si­diek­vi­va­lent­tia (CO2-ekv.). Lä­hes puo­let vä­hen­nyk­ses­tä joh­tuu on­nis­tu­nees­ta EU-ta­son pääs­tö­jär­jes­tel­mäs­tä, joka kat­taa te­ol­li­suu­den ja ener­gi­an­tuo­tan­non. Suo­men omien pää­tös­ten va­raan jää pääs­tö­kau­pan ul­ko­puo­li­nen osa, eli lä­hin­nä lii­ken­ne ja maan­käyt­tö­sek­to­ri.

Ku­ten Pek­ka Myl­ly­mä­ki to­te­aa, met­sät ovat kes­kei­nen osa il­mas­to­muu­tok­sen tor­jun­taa Suo­mes­sa. Kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen hil­lit­se­mi­nen on meil­lä vai­keu­tu­nut, kun maan­käyt­tö­sek­to­ri ei vuo­des­ta 2021 läh­tien ole enää ole ol­lut net­to­nie­lu. Vii­me vuo­si­na hak­kuut ovat pait­si mer­kit­tä­väs­ti pie­nen­tä­neet hii­li­nie­lua, myös ylit­tä­neet puun­tuo­tan­nol­li­sen kes­tä­vyy­den ta­son mo­nin pai­koin Ete­lä- ja Kes­ki-Suo­mes­sa.

On­gel­ma ei siis ole met­sien van­he­ne­mi­nen, vaan met­sän­hak­kuut. Vaik­ka­pa män­ty si­too hiil­tä muu­ta­mia sa­to­ja vuo­sia, min­kä jäl­keen van­ha met­sä on hyvä hii­li­va­ras­to vie­lä pal­jon pi­tem­pään. Kun puu lo­pul­ta lo­pet­taa kas­vun­sa ja kuo­lee, met­sän hii­len­si­don­ta jat­kuu puu­ta ym­pä­röi­vän muun kas­vil­li­suu­den eli var­pu­jen, pen­sai­den ja tai­mien kaut­ta. Nuo­ri met­sä toki si­too hiil­tä van­haa te­hok­kaim­min, mut­ta hak­kuu­vai­heen jäl­keen met­sä muut­tuu­kin pääs­tö­läh­teek­si juu­ri nii­den il­mas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan kan­nal­ta kriit­tis­ten lä­hi­vuo­si­kym­men­ten ajak­si.

Met­sä­ta­lous on Suo­mes­sa tär­ke­ää, ja on­nek­si tun­ne­taan kei­no­ja li­sä­tä hii­li­va­ras­to­ja myös met­sä­no­mis­ta­jan kan­nal­ta edul­li­ses­ti. Va­ro­ja voi saa­da ta­lous­met­sien luon­non­hoi­toon tai suo­je­lu­a­lu­een pe­rus­ta­mi­seen. Myös kier­to­a­jan pi­den­nys, tur­ve­mai­den tuh­ka­lan­noi­tus ja jat­ku­va­peit­tei­nen met­sän­kas­va­tus sii­hen so­vel­tu­vil­la kas­vu­pai­koil­la ovat maa­no­mis­ta­jal­le ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­via ja jo nyt to­teu­tet­ta­vis­sa ole­via toi­mia.

Suo­men pää­tän­tä­val­las­sa on laa­jen­taa pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­män kal­tai­sia me­ka­nis­me­ja myös maan­käyt­tö­sek­to­ril­le. Tu­le­vai­suu­des­sa met­sä­no­mis­ta­jil­le oli­si syy­tä mak­saa myös hii­len si­to­mi­ses­ta ja va­ras­toi­mi­ses­ta. Sa­mal­la voi­tai­siin las­kea vuo­tui­sia hak­kuu­mää­riä ja pa­ran­taa puun laa­tua, sekä py­syä il­mas­to- ja luon­to­nä­kö­kul­mas­ta kes­tä­väl­lä ta­sol­la. Ku­kaan ei ole eh­dot­ta­nut met­sän­hak­kui­den lo­pet­ta­mis­ta, vaan koh­tuul­lis­ta­mis­ta ja luon­to­ar­vo­jen pa­rem­paa huo­mi­oi­mis­ta.

Ir­ma Sa­lo­nie­mi, eko­lo­gi­an do­sent­ti, Mas­ku

Min­na Pap­pi­la, met­sä- ja bi­o­di­ver­si­teet­ti­oi­keu­den do­sent­ti, Naan­ta­li