Kuka ”pöljä” on henkilöistä tehnyt ihmisiä? (TS 20.4.2024)? Lapsen syntyessä maailmaan on tupsahtanut pieni ihme eli ihminen. Tällaisia ihmistaimia syntyy maailmassa tuhansia vuorokaudessa.
Ei montaakaan hetkeä niin tämä ”ihminen” on liitetty monenlaisiin tietokantoihin ja hän saa oman nimen: Elli, Eetu tai vaikkapa Vieno. Hän saa myös henkilötunnuksen – ei siis ihmistunnusta, hänestä tulee henkilö, ainut koko maailmassa. Valitettavasti henkilötunnuksesta käy ilmi myös sukupuoli – ollaan kyllä korjaamassa sukupuolineutraaliksi.
Tiedämme, että Suomessa on monenlaisia henkilöluetteloita, ei ihmisluetteloita. Virastoissa meitä palvelee henkilökunta – ei ihmiskunta. Monille yrityksille olet henkilöasiakas, et ihmisasiakas. Sanavartaloa ihmis- käytetään paljon: ihmislapsi, ihmisjoukko, ihmiskunta, ihmisystävällinen.
Ehkä olemme palaamassa kauas muinaisuuteen ennen kirjoitus- ja lukutaitoa. Ihmisiä oli harvassa vaikkapa Suomessa. Jos nähtiin joen virrassa lastu, se oli viesti, että lähistöllä oli muita ihmisiä, ei henkilöitä. Tällöin ihminen oli vain yksi lajinsa edustaja, ei minkään maan kansalainen, joten ns. ”paperiton”. Maahanmuuttajien joukossa lienee myös ”ihmisiä”, jotka halajavat identiteetin ja siten tulla kohdelluiksi henkilöinä.
”Persoona” on harvemmin käytetty, koska se sisältää jotain ”tavallisuudesta” poikkeavaa. Puhutaan esimerkiksi kulttuuripersoonista. He voivat olla kulttuurin, esimerkiksi taiteen tekijöitä, mutta pelkkä harrastuneisuuskin riittää. Kulttuuri sinänsä tarkoittaa kaikkea, mitä teemme, mutta apinat eivät. Harvoin kuitenkin kulttuuripersoonaksi mielletään maanviljelijää, joka traktorilla pörrää pellollaan. Todellisuudessa hän on kuitenkin kulttuurin suurin levittäjä. Latinan sana ”cultura” tarkoittaa viljelystä..
Ilmaisu ”ihminen” on peräisin Mordvasta, suomalais-ugrilaisten kielestä, sanasta ”inze”, joka tarkoittaa vierasta. Sana lienee tullut Suomeen Venäjän kautta, mahdollisesti kuitenkin alun perin Kreikasta, liittyen myöhemmin vahvasti uskontoon, muun muassa ihmisen poika – ei siis henkilön poika.
Lopuksi totean, että Ruotsistahan sana on tänne tullut. Tähän viittaa ruotsin kielen sana ”man”, (human), joka tarkoittaa laajasti katsottuna ihmistä, humaanista eli ihmisläheistä.
Eeva Auvinen
Merimaskun pitäjä