Harva suomalainen on tuskin onnistunut välttymään enää tänä päivänä viestiltä tai sähköpostilta, jossa pyydetään klikkaamaan jotain linkkiä, tai vähintään lähettämään rahaa johonkin. Joskus tuollaiset viestit voivat näyttäytyä huvittavina yrityksinä, mutta yhä useammin huijaukset näyttävät entistäkin aidommilta, ja huijaustapoja ilmenee koko ajan uusia.
Poliisi on varoittanut tällä viikolla huijauksista verkon eri kauppapaikoilla. Maksukortti- ja pankkitietoja on päätynyt rikollisten käsiin. Aiemmin poliisi kertoi huijauksista autokauppojen yhteydessä. Rikolliset käyttivät vanhentunutta pankin sovellusta huijatakseen autokaupan yhteydessä rahaa. Vakan toimituksessa taas vieraili kesällä henkilö, joka kertoi S-pankin uudesta huijauksesta.
Uudessakaupungissa järjestettiin keskiviikkona Kyberturva 2024 -tilaisuus, jossa pohdittiin kyberturvallisuutta laajassa kuvassa. Suomessa isoimmat ja tunnetuimmat tietomurrot ovat Vastaamon ja Helsingin kaupungin tapaukset. Kyberturva-tilaisuudessa puhunut turvallisuusasiantuntija Jarno Limnell korosti, että Suomi ei ole kybermaailmassa mikään lintukoto, eikä digitaalisessa vakoilussa tunneta minkäänlaisia maantieteellisiä rajoja.
Teknologia kehittyy nopeasti, ja tekoäly mahdollistaa jo monia hyviä ja hyödyllisiä toimintatapoja. Samalla tekoäly mahdollistaa myös sen varjoisamman puolen. Teknologiaa voidaan käyttää vääriin tarkoituksiin, kuten todellisilta näyttävien, mutta valheellisten videoiden ja kuvien julkaisuun.
Kyberturva-tapahtumassa muistutettiin, että digimaailman turvallisuuteen ei voi suhtautua vain kertaluonteisena hankkeena, vaan koko ajan pitää olla tilanteen tasalla ja seurata mitä maailmalla tapahtuu. Jos ote esimerkiksi valtiollisella tasolla herpaantuisi, voisi televisiolähetykset olla ihan jotain muuta mitä pitäisi. Yksittäisillä osaajilla on tänä päivänä paljon valtaa verkkomaailmassa.
Jenni Kylänpää