Ranskasta Lahteen paluumuuttanut sosiaalipsykologi Eerik Mantere kirjoitti: ”Yle julkaisi 2015 mittarin, jonka mukaan vuonna 2009 syntynyt kantasuomalainen on 23 vuotta täyttäessään maksanut yhteiskunnalle yhteensä 322 272 euroa. Hinta koostuu kaikista niistä hyvinvointivaltion peruspalveluista, joiden avulla hän on kasvanut suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Hyödyttyään hyvinvointivaltion häneen tekemästä investoinnista, keskiverto kansalainen maksaa ”velkansa” yhteiskunnalle takaisin työvuosiensa aikana. Kun 23-vuotias maahanmuuttaja saapuu Suomeen, hänen sosialisaatioonsa ei vielä ole laitettu senttiäkään. Jos hän valmiiksi osaa englantia, saattaa Suomi hänen tapauksessaan ”säästää” jopa kolmannesmiljoonan: olemme saaneet työtä tekevän nettomaksajan ilman juuri mitään investointeja. Kun kantasuomalaisen sosialisaation hinta jaetaan maahanmuuttajan sosialisaatioon ja jaksotetaan esimerkiksi viidelle vuodelle, kotoutussuunnitelma saisi maksaa 64 454 euroa per vuosi jokaista työperäistä maahanmuuttajaa kohden.”
Entäpä sitten asia käänteisenä? Sairaanhoitaja on valmistuttuaan maksanut yhteiskunnalle yli 350 000 euroa. Paremman palkkauksen siivittämänä hänestä tulee maastamuuttaja. Yhteiskunnan häneen tekemä investointi valuu hukkaan ja vastaavasti vastaanottava maa iloitsee saatuaan huippu koulutetun ”ilmaisen” ammattilaisen ja nettomaksajan. Järjetöntä. Hoitajapula on ratkaistava palkkauksen keinoin ja toisaalta suomen kieltä osaavan maahanmuuttajahoitajan nopeutetulla pääsyllä ammattiaan vastaavaan työhön.
Miten toimi Uusikaupunki? Kaupunki sai viime vuonna verotuloja noin neljä miljoonaa euroa yli budjetoidun ja lisäksi noin 1,4 miljoonaa euroa koronatukea. Sosiaali- ja terveystoimen budjetti oli kireä ja edellisvuotta pienempi. Hoitajien alueen palkkatasoa alhaisempiin palkkoihin vaadittiin korotuksia. Vaikutus kaupungin budjettiin olisi ollut hyvin lyhytkestoinen, mutta näin ei tapahtunut.
Hyvinvointialueen palkkaharmonisointi korjannee tilanteen joskus, mutta paljonko hoitajista on silloin uusikaupunkilaisia, jää nähtäväksi. Alimitoitettu sosiaali- ja terveystoimen budjetti oli myös omalta osaltaan aiheuttamassa hyvinvointialueen alijäämäiseksi jäänyttä budjettia tälle vuodelle.
Kuntaveroon 0,99 prosenttiyksikön korotus kuntaveroon voi tuntua pieneltä, mutta se tarkoittaa 12 prosentin korotusta kyseiseen veroon. Vuonna 2025 on edessä ”pakollinen”, vähintään yhden prosenttiyksikön veronkorotus Wintterin käyttömenojen kattamiseksi eli kuntaverotus kiristyy 25 prosenttia nykyisestä. Alkavat siinä muutkin kuin hoitajat miettimään muuttoa.
Ari Saastamoinen (kv)