Musta vatsa- ja rintakuvio on antanut kapustarinnalle nimen.
Kapustarinta on Lapin lintu, joka asustaa hyvin harvalukuisena Etelä- ja Keski-Suomen avosoilla. Suomen lounaiskolkassakin sinnittelee pieni kapustarintakanta, sillä Lintuatlas 2022–2025 -tutkimuksessa Vakka-Suomesta on löytynyt muutamia reviireitä.
Nousiaisissa on tutkimuksessa varmistettu pesintä, joka on Turun lintutieteellisen yhdistyksen alueen toinen Pöytyän ohella. Reviireitä on löytynyt Mynämäestä ja Laitilasta.
Huhti-toukokuussa kapustarinnat viivähtävät etelän peltoaukeilla, jos kevät on kylmä. Maskussa parvet ovat olleet suurimmillaan tuhannen linnun suuruisia.
Pitkällä syysmuuttokaudella kapustarinnat viihtyvät sänkipelloilla ja muilla lyhytkasvuisilla viljelyksillä, joilla ne etenevät juoksemalla kuten pesimäpaikallaan tunturin rinteellä. Kapustarinnan juoksu on pehmeästi rullaavaa, kunnes se äkisti pysähtyy.
Kapustarinnan keväinen soidinääni poikkeaa haikeasta varoitusvihellyksestä, jota tunturissa tai syyspellolla voi kuulla. Nimensä laji on saanut rinnan ja vatsan kuviosta, jossa voi nähdä kurkusta alkavan kapustan eli varrekkaan kauhan muodon. Nuorilta ja talvipukuisilta linnuilta musta kuvio puuttuu.
Kapustarinta on kahlaaja, jonka kanta on pysynyt elinvoimaisena päinvastoin kuin monien muiden pohjoisten kahlaajalajien. Kun poikaset ovat neljästä munasta kuoriutuneet, poikaset lähtevät heti maakuopastaan ja maastoutuvat hyvin tunturin ja suon kasvillisuuden joukkoon.
Markku Paakkinen