Uuttukyyhky muistuttaa väreiltään pulua eli kesykyyhkyä, mutta erot paljastuvat lennossa.
Uuttukyyhky on sukunsa tuntemattomin laji laajoilla alueilla Suomessa, mutta Vakka-Suomessa se on huomattavasti tutumpi. Lajin levinneisyyden painopiste on lounaassa, joten lintuatlastutkimuksessa 2022–2025 uuttukyyhkyn pesintöjä on varmistettu Vakka-Suomessa kattavasti Naantalista, Uudestakaupungista ja pienemmiltä paikkakunnilta Laitilasta sisäsaaristoon.
Uuttukyyhkyt viihtyvät viljelymaiden laiteilla, jos tarjolla on palokärjen koloja tai pönttö sopivassa metsikössä, mieluiten haavikossa.
Uuttukyyhky on varhainen muuttolintu, joka uskaltaa saapua Vakka-Suomeen jo helmikuussa. Se löytää ravintoa pieniltäkin pälviltä ja teiden varsilta.
Laji pesii myös hakkuuaukealla, jos sille on jätetty kolohaapoja. Uuttukyyhky on saanut nimensä ihmisen tekemästä pesäpaikasta eli pöntöstä. Uuttu on poikasille hyvä suoja, mutta lajin lähisukulainen sepelkyyhky sen sijaan rakentaa hataran risupesän.
Pesän laadusta riippumatta kyyhkyjen poikaset ovat pesäviipyisiä eli ovat emojen hoivan varassa lähes kuukauden. Kyyhkyemo jalostaa kuvussaan kasvis- ja jyväravinnosta kyyhkynmaitoa, jota poikaset nauttivat pesän jättämiseen saakka. Kyyhkynmaito muistuttaa ravintosisällöltään kahvin lisukkeena suosittua kauramaitoa.
Vakka-Suomessa asustaa myös puluja eli kesykyyhkyjä, jotka voivat joskus liikkua samoilla paikoilla kuin uuttukyyhkyt. Kun uuttukyyhky lähtee lentoon, sen siipien yläpinnalla näkyvät vaaleat paneelit, jotka pululta puuttuvat. Pitkänomaiseen sepelkyyhkyyn verrattuna uuttukyyhky on töpäkämpi lintu.
Markku Paakkinen