Anneli Perkiö
Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko käynnistyi keskiviikkona juhlavuosien merkeissä. Volter Kilven syntymästä tulee tänä vuonna 150 vuotta, mutta myös itse festivaalillakin on syytä juhlaan: tänä vuonna Volter Kilpeen ja hänen tuotantoonsa keskittyvää viikkoa vietetään jo 25. kerran.
Kirjallisuusviikon avajaisissa täpötäydessä Tuulentuvassa keskityttiinkin pääasiassa tapahtumiin ja muistoihin neljännesvuosisadan ajalta. Kirjallisuusviikon perustaja Hanna Nurminen kertoi osuudestaan Kilpi-viikon syntytarinaan.
Hanna Nurminen muisteli, miten kaikki sai alkunsa Kustavissa.
Anneli Perkiö
– Osallistuin vuonna 1997 vanhempieni kanssa Volter Kilven seuran ja kunnan kulttuuritoimen järjestämälle retkelle Kustavissa, mikä oli minulle suuri elämys. Siinä yhdistyi kirjallisuus, historia, mielenkiintoiset uudet tuttavuudet, ja kaikki tämä Kustavin merellisessä ympäristössä saariston kulttuurimaisemassa.
Kesä, Kustavi ja Volter Kilpi. Hanna Nurmisen mielessä alkoi itää ajatus, että tätä oli tarjottava muillekin.
– Oli helppo saada silloinen Varsinais-Suomen taidetoimikunnan pääsihteeri Maria Merikanto innostumaan ajatuksesta. Kun kuulimme, että Volter Kilven seura suunnitteli Kustaviin juhlallisuuksia vuodelle 1999, jolloin oli 125 vuotta Kilven syntymästä, ryhdyimme suunnittelemaan kokonaista kirjallisuusviikkoa.
Juuri silloin oli saatu myönteinen päätös kolmivuotiselle Kustavin matkailun kehittämishankkeelle, joka voitiin siihen aikaan joustavasti muuntaa tähän tarkoitukseen. Ja niin kaikki alkoi.
– Kirjallisuusviikon pyörittäminen lähes 10 vuoden ajan oli rakkaimpia rupeamia urani varrelta, Nurminen sanoi.
Juha Hurmeella ja Yövierailla on ollut suuri vaikutus siihen, millaiseksi Kilpi-viikko muotoutui. Hurme oli dramatisoinut ja ohjannut Kilven klassikkonovellista Kaaskerin Lundströmistä jo vuonna 1995 esityksen Sigyn-laivalle Turkuun.
Juha Hurme ja Kaaskerin Lundström kuuluvat Kustavin kesään.
Anneli Perkiö
Kun esitys saatiin myös ensimmäiselle Kilpi-viikolle, oli perusta luotu tapahtumalle, joka muodostui huippuluokan teatterista, mielenkiintoisista yleisöluennoista ja retkistä kiinnostaviin paikkoihin, kuten Hanna Nurminen konseptin määritteli.
Kustavin kunnassa syntyi talkoohenki, joka oli osoitus ihmisten sitoutumisesta tapahtumaan. Volter Kilven tuotantoa tehtiin tunnetuksi paikallisesti: esimerkiksi kunnanjohtaja otti tavakseen siteerata puheissaan Kilven sanastoa - ja jopa alakouluikäiset lapset lukivat Kilven tuotantoa innostuneen opettajan johdolla.
Avajaisten ohjelmassa kuultiin myös kirjallisuusviikon edellisten vuosien taiteellisten johtajien muistelmia, kunkin omalla persoonallisella tyylillä esitettynä. Laura Kokko ja Juha Hurme sekä Anni Mikkelsson kirjeitse jakoivat värikkäitä muistojaan avajaisyleisölle. Tämän vuoden taiteellinen johtaja Elina Kilkku nauratti yleisöä itseironisella sadullaan.
Kaiken takana on tarina. Volter Kilpi -viikon tämänvuotisen juhlapuheen piti Finlandia-voittaja Sirpa Kähkönen vertasi Alastalon salissa -romaania Suomen kansalaisyhteiskunnan tarinaan. Kirjallisuus kuvastaa Suomen kansan kehitystä. Ja kielen merkitys on meille elintärkeä.
Juhlapuhuja Sirpa Kähkönen vertasi Alastalon salissa -romaania Suomen kansalaisyhteiskunnan tarinaan.
Anneli Perkiö
– Kaikki on Suomessa luotu sanasta. Emme voisi keskustella esimerkiksi tieteestä ja taiteesta, jollei kieltä olisi kehitetty sille tasolle, jolla se on. Tarvitsemme sitä taiteena, faktatekstinä ja virastojen kielenä. Onko se luksusta? Haluan soittaa hätäkelloja Suomen kirjallisuuden, taide- ja kulttuurielämän puolesta, kuului Sirpa Kähkösen vetoomus.
Sen kiitollisempaan yleisöön sanoma ei olisi voinut upota. Volter Kilven juhlaviikko jatkuu aina sunnuntai-iltaan saakka, ja osa lipuista on jo loppuunmyyty.