JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Mielipiteet
30.7.2021 21.15

Unettomuus pidentää ikää?

Olen kär­si­nyt unet­to­muu­des­ta lap­suu­des­ta as­ti. Kuu­mat, le­vot­to­mat ja­lat – he­te­ka hyvä, tal­vel­la lu­mi­han­ges­sa sei­so­mi­nen, ik­ku­na au­ki, ei peit­toa ja­loil­le. Tyt­tö­kir­jo­ja lu­kies­sa jopa 3–4:n ai­kaan voin saa­da muu­ta­man tun­nin yö­u­nen en­nen kou­luun läh­töä.

Ai­ka ku­lui, var­tuin ai­kui­sek­si, me­nin töi­hin ja pe­rus­tin per­heen: yk­si puo­li­so ja kak­si poi­kaa. Las­ten yö­he­rää­mi­set ei­vät val­vot­ta­neet, he ni­mit­täin nuk­kui­vat ja minä val­voin. Työ­ter­veys­huol­to puut­tui asi­aan ol­les­sa­ni 30–40-vuo­ti­as. Sain nu­kah­ta­mis­lääk­kei­tä, otin nii­tä vain har­voin, et­tei syn­tyi­si "riip­pu­vuut­ta". Oh­jees­sa kun luki "vain ly­hy­tai­kai­seen käyt­töön". Tar­koit­ti myös ly­hy­tai­kais­ta un­ta.

Iän mu­ka­na asi­at pa­he­ni­vat, vä­lil­lä oli stres­si­kau­sia, vä­lil­lä ei. Stres­sit­tö­mä­nä ajan­jak­so­na ajat­te­lin, et­tä täs­sä täy­tyy myös ol­la jo­tain hy­vää. Kym­me­nen mi­nuu­tin vä­lein kat­soin kel­loa, kun luu­lin, et­tä vä­hin­tään tun­ti on ku­lu­nut. Joka ker­ta sain 50 mi­nuut­tia li­sää eli­nai­kaa käy­tet­tä­väk­si val­vo­mi­seen.

Ter­vey­den­huol­to teki kaik­ken­sa. Ai­koi­naan saa­ma­ni hoi­to oli sel­käy­ti­meen an­net­ta­va lää­ki­tys. Ei apua. Nyt olen jo ol­lut yli 20 vuot­ta eläk­keel­lä, sama vai­va. Mik­sen nuku päi­väl­lä? No, kun en saa un­ta.

Jal­ko­jen vii­len­tä­mi­seen löy­sin vii­me ke­sä­nä hy­vän apu­vä­li­neen: koi­ril­le tar­koi­te­tun vii­len­nys­gee­li­ma­ton. Dal­ma­ti­a­lais­ko­ko on hyvä, saa­ta­va­na lem­mik­kie­läin­kau­pois­ta. Mat­to mu­kaan sän­kyyn­kin, on ai­na­kin mu­ka­vam­pi val­voa.

Vii­me syk­sy­nä vie­lä ker­ran otim­me asi­an­tun­ti­ja­lää­kä­rin kans­sa här­kää sar­vis­ta ja ko­e­tim­me kek­siä lääk­keen nu­kah­ta­mis­pil­le­rin li­säk­si. Kuut­ta lää­ket­tä yri­tim­me, ei apua. Vai­ku­tuk­set joh­ti­vat jopa aa­mul­la täy­del­li­seen se­koi­luun, pai­na­jai­siin ja huo­no­voin­ti­suu­teen.

Vä­lil­lä vies­ti­tys puo­li­son kans­sa ei su­ju­nut, vaan piti kir­joit­taa pa­pe­ril­le. Li­sä­lää­ki­tys lo­pe­tet­tiin kuo­le­man­vaa­ran ta­kia.

Oma apu on kui­ten­kin pa­ras apu. He­rä­tes­sä­ni 3–4:n ai­kaan aa­mul­la aloin vii­me vuo­den maa­lis­kuun puo­li­vä­lis­sä kir­joit­taa noin puo­li tun­tia ko­ro­na­päi­vä­kir­jaa edel­li­sen päi­vän ta­pah­tu­mis­ta. Ura­kan jäl­keen sain ma­koi­sat 2–3 li­sä­u­ni­tun­nit.

Ke­säl­lä 2020 sain ko­ro­nas­ta kir­joit­ta­mi­ses­ta tar­peek­se­ni, piti kek­siä uu­si kei­no. Nyt elän vai­het­ta, jos­sa kir­joit­ta­mi­sen si­jas­ta teen "ko­ti­töi­tä". As­ti­an­pe­su­ko­neen tyh­jen­tä­mi­nen tai pyyk­kien si­li­tys kel­lo 3–5:n ai­kaan ovat hy­vää te­ra­pi­aa. Ai­na il­lal­la pi­tää val­miik­si aja­tel­la "as­ka­re". Pö­ly­jen pyyh­ki­mi­nen­kin käy, mut­ta se on tyl­sää.

Vie­lä­kään en ym­mär­rä, et­tä lääk­kee­seen tu­lee riip­pu­vuus, jos­ta on hait­taa, mut­ta joka ei häi­rit­se. Käyt­tä­mä­ni nu­kah­dus­pil­le­ri on mah­dol­lis­ta­nut jo yli 20 vuo­den ajan ai­na­kin kol­men tun­nin yö­u­nen.

Jos se otet­tai­siin pois, tai­tai­si käy­dä ku­ten ap­tee­kin he­vo­sel­le, joka kyl­lä mel­kein op­pi ole­maan syö­mät­tä, mut­ta rauk­ka kuo­li vä­hän en­nen.

Riip­pu­vuus on konk­re­ti­aa, mut­ta ai­noa vaih­to­eh­to. Syyt­tä­kööt ne, jot­ka pär­jää­vät ko­ko­naan il­man un­ta.

Ee­va Au­vi­nen

Me­ri­mas­ku