Uuteenkaupunkiin valmistui uusi jätevedenpuhdistamo vuonna 1977. Puhdistamoa on laajennettu ja tehostettu useampaan otteeseen vuosien varrella. Purkuputki on entisessä paikassa eli noin 1,7 kilometrin päässä jätevedenpuhdistamolta Yaran pengertien pohjoispuolella. Purkukohdassa on vettä kahdeksan metriä ja virtaamaa alueelle tuo makean veden altaan juoksutus.
Uudenkaupungin merialueen kuormitus koostuu suuruusjärjestyksessä makean veden altaasta eli Sirppujoesta, sisäisestä kuormituksesta eli pohjaan jo kertyneiden ravinteiden vapautumisesta, ilmalaskeumasta, jätevedenpuhdistamosta, kalankasvatuksesta ja teollisuudesta. Makean veden altaan osuus merialueen kuormituksesta on suureesta riippuen 60–85 prosenttia.
Jätevedenpuhdistamo tuottaa merialueen kuormituksesta 10–12 prosenttia. Puhdistamolla jätevedestä puhdistetaan kiintoaineen lisäksi rehevöittävää fosforia ja typpeä, merenpohjalle kohtalokasta hapetuskuormaa ja muita haitallisia aineita. Jätevedestä saadaan poistettua 95–100-prosenttisesti kaikki muu paitsi typpi, jota poistetaan 85–95 prosentin teholla. Häpönniemen puhdistamo on parhailla hetkillä jopa Suomen parasta puhdistustulosta tekevä puhdistamo.
Purkuputken rakentaminen on järjenvastainen hanke. Mallinnusten perusteella merialueen tilassa mahdollisesti saavutettavat muutokset ovat niin pieniä, että niitä ei voida todentaa edes laboratoriomittauksin. Ainoa näkyvä muutos olisi kasvanut lasku asiakkaille.
Purkuputken rakentamiskustannukset ovat täysin kohtuuttomat saatavaan hyötyyn nähden. Nykyistä putkea ei voida jatkaa, vaan koko putki pitäisi rakentaa uutena. Uuden purkuputken rakentamisen hinta on vajaa miljoona euroa per kilometri. Tämän lisäksi tulevat ruoppaus- ja louhintakustannukset, valmistelevat maissa tehtävät työt ja suunnittelu. Nämä tuplaavat tai jopa triplaavat kilometrihinnan. Uloimpaan pisteeseen eli Putsaarenkurkkuun on matkaa 11 kilometriä ja matkalla merenpohjan syvyys vaihtelee parista metristä lähes 30 metriin. Lisäksi reitillä kulkee kaikki Uuteenkaupunkiin tuleva laivaliikenne ja reitillä on myös runsaasti isoja raakavesijohtoja, viemäreitä ja kaapeleita.
Kustannukset olisivat pahimmillaan jopa 25–30 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi sitä, että asiakashintoja nostettaisiin seuraavat kymmenen vuotta kymmenen prosenttia vuodessa ja siitä huolimatta Vakka-Suomen Veden varat olisivat loppu jo ennen hankkeen valmistumista. Hintoja pitäisi siis nostaa vieläkin rajummin. Tuskin olisi mikään valttikortti, että alueella olisi Suomen ylivoimaisesti kalleimmat vesihuoltomaksut.
Purkupaikka olisi Natura 2000 -alueen ja Selkämeren kansallispuiston reunassa. Rakentamisesta vapautuisi meren pohjasedimentistä huomattavasti ravinteita, jotka vaikuttavat negatiivisesti merialueen tilaan. Tälle alueelle putkea ei todennäköisesti edes saisi rakentaa EU:n antaman Weser-päätöksen perusteella.
Vaikka jätevesi onkin hyvin puhdistettu, on siinä silti mukana myös jonkin verran ravinteita ja siksi jätevettä ei saisi johtaa ns. puhtaalle alueelle. Nykyisen purkupaikan vesialueen tilan pitää huonona makean veden altaasta tuleva Sirppujoen vesi, eikä nykyisen purkupaikan luokitus muuttuisi mihinkään, vaikka jätevedenpuhdistamo siirrettäisiin avomerelle. Sirppujoki on antanut alueelle paljon hyvää, mutta ravinteiden vuoksi se valitettavasti myös kuormittaa merialuetta.
Jätevedenpuhdistamo on yhteiskunnalle välttämätön laitos, joka puhdistaa jätevedestä haitallisia aineita. Kaikkea ei saada poistettua järkevin kustannuksin eikä jätevedestä ole tarkoituksenmukaista tehdä juomavettä kuin tarpeeseen. Nyt on vaihtoehtoisesti ehdotettu rakennettavaksi jälkikäsittelylaitos ja mahdollisesti myös purkuvesien desinfiointi. Desinfiointilaitoksella puhdistettu jätevesi desinfioitaisiin. Tosin tälläkin hetkellä jopa jäteveden purkupaikalla meriveden hygieeninen laatu on mittausten mukaan hyvä.
Oikea ratkaisu luonnon ja ympäristön suojelussa on vähentää kuormitusta eikä siirtää sitä vain kauemmas omista silmistä. Siksi Vakka-Suomen Vesi haluaa panostaa jätevesien entistäkin tehostetumpaan käsittelyyn kuin ajaa liikelaitoksen konkurssiin vain sen takia, että kuormitus siirrettäisiin paikasta toiseen.
Kim Westerholm
Vesihuoltopäällikkö, liikelaitosjohtaja
Vakka-Suomen Vesi