Suomen Historiallisen seuran toimittamassa Historiallisessa Arkistossa (osa XLII/1935) on Väinö Voijonmaan kirjoittama mielenkiintoinen artikkeli koskien Etelä-Pohjanmaan asutuksen alkuperää. Mielenkiintoiseksi sen tekee artikkelin monet lähtötiedot, jotka kirjoittajan mukaan ovat lähtöisin muun muassa Merimaskun Iskolasta, Naantalin aukon Mälsälän kylästä sekä Karvatin muinaispitäjän alueella.
Varsinkin Vöyrin alueella on runsaasti paikannimiä, jotka varsin perustellusti voidaan tulkita etelän ”pohjankävijöiden” tuliaisiksi paikannimistöön. Nämä paikannimet, joista osan Voijonmaa mainitsee löytyvän jopa keskiajan suppeista asiakirjoista, ovat pääsääntöisesti samoja, joita esiintyy myös etelän Karvatin pikkupitäjän keskiaikaisessa paikannimistössä, kuten Skeppars ja Skeppsholmen.
Näitä pohjankävijöiden asuinkartanoita on Voijonmaan mukaan ollut Naantalin seudulla sekä Vakka-Suomessa useita. Eräänä sellaisena oli Raision Kerttulassa mainittu pohilaisen kartano, joka viittaa merenkulkijoiden lähtöpaikkakuntaan. Yksittäisiä mainintoja pohilaisista on muun muassa Mynämäestä.
Mielenkiintoisen kysymyksen parissa herää uusia kysymyksiä. Varsinkin varhaiskeskiajan ja sitä vanhemman ajan raja-aikoina liikkui runsaasti vaihtoehtoja uskon ja uskomusten alueella. Varsinaista totuutta on vaikea erotella. Totuus samankaltaisten nimien siirtymisestä Naantalin seudulta kauas pohjoiseen ei liene sattumaa vaan seurausta etelän voimakkaasta muuttoliikkeestä. Itse asiaa ei liene tutkittu kovin syvällisesti.
Naantalin alueella ja Vakka-Suomessa asian tekee mielenkiintoiseksi monet täällä vielä merkittävät kylän nimet, kuten edellä mainitussa Karvatissa oleva Pohjalainen, joka sijaitsee omana kylänään nykyisessä Merimaskussa. Muitakin ”alkukoteja”, kuten Akkola ja Mälsälä muodostavat edelleen omat maantieteelliset kohteensa.
Kyrönjoen suisto, Kvevlaksin seudulla, antaa erityisen historiallisen merkityksen, koska siellä on hyvin monia Naantalin aukon muistoja, jotka viittaavat Otavan ja Karvatin vielä nykyisin oleviin kyliin. Koivulahden Mälsorin (Mälsälä) alkukodin oletetaan olevan Merimaskun Mälsälän kylässä. Myös Mustasaaren pohjoisosassa oleva Iskmon saaren nimi viittaa (maakirja 1540) lähtökohtaisesti Merimaskun Iskolaan.
Markku Lehto